Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
KLIKKAA TÄSTÄ ja löydä kaikki tuoreimmat SAVON AALTOJEN PODCASTIT
Suosittelemme juuri nyt
Pelastakaa Lapset ry:n tukihenkilö- ja sporttikummitoiminta sai merkittävän lahjoituksen OP Pohjois-Savolta
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä OP Pohjois-Savon kanssa.
OP Pohjois-Savon edustajisto päätti kokouksessaan keväällä lahjoittaa 50 000 euroa Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistolle. Lahjoitus tukee Pelastakaa Lapset ry:n varhaisen tuen palveluita Pohjois-Savon alueella. Näihin maksuttomiin palveluihin lapsiperheille kuuluvat muun muassa tukihenkilö- ja sporttikummitoiminta.
-Me viime vuoden puolella kysyttiin meidän omistaja-asiakkailta kaikkien aikojen tekoja kyselyssä, että mitkä teemat on tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvointi valikoitui kaikkein tärkeimmäksi teemaksi kyseltssä ja sitä me nyt sitten ollaan tänä vuonna monilla tavoin tuettu ja edistetty, kertoo OP Pohjois-Savon pankin hallinnollisista ja niihin liittyvistä asioista vastaapa pankinjohtaja Kati Kytökorpi.
Pelastakaa Lasten tukihenkilöt ja sporttikummit ovat järjestön kouluttamia, valvomia ja tukemia vapaaehtoisia aikuisia, jotka toimivat turvallisina aikuisystävinä lasten ja nuorten elämässä.
-Pankin lahjoitus on kohdistettu Pelastakaa lasten Itä-Suomen aluetoimiston varhaisen tuen toimintaan, kuten tukihenkilö ja sporttikummi toimintaan. Merkittävän lahjoituksen avulla pystymme antamaan ennaltaehkäisevää tukea avun tarpeessa oleville lapsille ja nuorille, kertoo Mervi Hakkarainen Pelastakaa Lapset ry:n Itä-Suomen aluetoimistosta.
Marraskuussa OP Pohjois-Savo lahjoitti Pohjois-Savon Liikunnan Juhlarahastoon 10 000 euroa ja HOPE – Yhdessä & Yhteisesti ry Kuopiolle 10 000 euroa vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaan sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirille 10 000 euroa kiusaamista ehkäisevään työhön.
Joulupukki nousee museojunan kyytiin – ainutlaatuinen tapahtuma Siilinjärvellä ja Kuopiossa
Joulupukki matkustaa tänä vuonna erikoisella kulkuvälineellä, kun hän nousee Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n lättähattu-museojunan kyytiin. Joulupukin lättähattu kulkee marraskuun 24. päivä Kuopion ja Siilinjärven välisiä raiteita.
Haapamäen Museoveturiyhdistys ry:n asiakaspalvelupäällikkö Miko Rautiainen kertoo, että tapahtuma, jossa yhdistyvät vanhanajan junamatkan ihastelu ja joulupukin tapaaminen, on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Tapahtuma on jatkoa perinteelle, joka on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan.
– Kuopioon tullaan siksi, että siellä on hyvin vähän ollut museojunatarjontaa. Niin me ajattelimme, että voitaisiin vaihteeksi tulla kuopiolaisille ja sinne seudulle tarjoamaan mahdollisuutta matkustaa museojunalla, Rautiainen kommentoi.
– Kyseessä on lapsiperheille suunnattu joulunalusaikaan järjestettävä tapahtuma. Yhdistämme miellyttävän vanhanajan junamatkan ja joulupukin tapaamisen. Joulupukki matkustaa museojunan kyydissä keräillen lahjatoiveita ja jaellen suklaakonvehteja, Rautiainen selvittää.
Museojuna on Rautiaisen mukaan 1950-luvulla suunniteltu dieselmoottorikäyttöinen ”lättähattu” eli Dm7-kiskoauto, joka oli aikanaan suunniteltu tiheästi pysähtelemään linja-auton tapaan – aikana, jolloin tieverkosto oli huono ja henkilöliikenne kulki suurilta osin kiskoilla.
Mutta ei hätää, modernit matkustusmukavuudet ovat myös huomioitu näissä historiallisissa junissa.
– Lämmitykset, valaistukset ja WC-tilat löytyvät kiskobussistamme. Vessa toimii kuin junan vessa, Rautiainen nauraa.
Järjestelyt vaativat huolellista suunnittelua ja tekemistä, sillä yhdistyksen on hankittava lupa liikenteelle Väyläviraston kautta. Lisäksi otetaan huomioon henkilöstön aikataulutus ja muu junaliikenne. Luvan radalla liikennöintiin yhdistys saa Rautiaisen mukaan helposti.
– Lähtökohtaisestihan me ollaan rautatieliikennöitsijä siinä missä VR tai kuka tahansa muukin. Se ollaan siinä määrin täysin tasa-arvoisessa asemassa, Rautiainen kertoo
Haapamäen Museoveturiyhdistys on vuonna 1993 perustettu yhdistys. Sen tavoitteena on omalta osaltaan säilyttää rautatien historiaa elävässä muodossa.
– Järjestämme ympäri Suomen museojunaelämyksiä, Rautiainen kertoo.
– Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden kokea, millaista matkanteko oli ennen vanhaan, Rautiainen jatkaa.
Joulupukin lättähattu-museojunamatka, joka kulkee Kuopion ja Siilinjärven välillä, tarjoaa tähän mainion tilaisuuden. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden eri sukupolvien kohtaamiseen, kun vanhempaa sukupolvea eli vaarit ja mummot pääsevät muistelemaan, kuinka junalla matkustaminen aikoinaan tapahtui.
– Vaarit ja mummot pääsevät kertomaan, vaikka lapsenlapsille, että tämmöisillä on menty aikanaan kouluun ja vaikka sun mihin, Rautiainen nauraa.
Pohjois-Savossa odotetaan jopa 20 senttiä lunta – myrsky saavuttaa maakunnan tänään illalla
Etelästä pohjoiseen leviävä lumimyrsky tuo mukanaan Pohjois-Savoon 10-20 senttimetriä lunta ja tuulenpuuskia, jotka voivat yltää jopa 25 metriin sekunnissa, varoittaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Erik Saarikalle. Lumipyry saavuttaa Pohjois-Savon tänään illan aikana ja tuulennopeudet alkavat nousta päivän mittaa.
– Tuulen arvioidaan nousevan aikaisemmin tänään ja tilanne voi jatkua myös huomenna, sillä matalapaine on hitaasti liikkuvaa sorttia, toteaa Saarikalle.
Saarikalle ei pidä mahdottomana, että myrsky saattaa aiheuttaa sähkökatkoja.
Lumisateen määrä vaihtelee eri puolilla maata.
– Savon tienoilla lunta voi tulla 10-20 senttiä, vahvistaa Saarikalle.
Myrskylle on annettu varoitus Pohjois-Savossa sekä laajemmin Keski-Suomessa. Tuulen puuskat voivat kovimmillaan saavuttaa 25 metriä sekunnissa.
Erik Saarikalle muistuttaa, ettei marraskuun lopun lumimyrsky ole suomalaisille mikään uusi asia.
– Vaikka tässä vaiheessa vuotta lumimyrskyt eivät ole kovin yleisiä, ne eivät ole tavattomia, toteaa meteorologi.
Kuuntele lisää podcastista.
Savolainen kylpylä tarjoaa itäsuomalaista taidetta ja kulttuurielämyksiä kylpylävieraille
Kylpylä Saana Kuopiossa on avannut Seinägalleria Saanan, jossa kylpylässä ja ravintolassa vierailevat voivat ihailla itäsuomalaista taidetta. Kylpylä Saanan toimitusjohtaja Ari Lempisen mukaan ajatus seinägalleriasta syntyi viime keväänä, kun kulttuuriväki kokoontui Saanalle keskustelemaan siitä, kuinka kylpylä voisi auttaa paikallista kulttuurikenttää.
Hän esitti kysymyksen, kuinka Saana voisi tukea paikallisia kulttuuritoimijoita, ja idea Seinägalleria Saanasta syntyi keskustelun myötä.
– Se oli kysymys, jota pidettiin yllättävänä, mutta se sattui oikeaan aikaan oikeille ihmisille, kertoo Lempinen.
– Olemme innoissamme tästä ideasta. Toivomme jatkuvuutta ja toivomme, että se tuottaa yllätyksiä ja elämyksiä.
Kuvataiteilija ja Seinägalleria Saanan kuraattori Ulla Remes kertoo yritysmaailman osallistumisen kulttuurin tukemiseen tuntuvan oikein hyvältä erityisesti taiteen suurten leikkausten ja muutosten aikana. Remeksen mukaan yrityksen tuki taiteilijoille viestii arvostuksesta, tuo uusia kävijöitä ja kohottaa yrityksen profiilia.
– Tavallaan tämä viestii myös yrityksen kohderyhmälle, että kuinka paljon heitä arvostetaan, kun aitoa taidetta ja aitoa kulttuuria tuodaan tänne. Vaikka sä tulet käymään kylpylässä niin samalla saat katsoa taidenäyttelyyn tai kun istust iltaa ravintolassa, niin saat samalla nauttia taidenäyttelystä.
Kylpylä Saanassa ei nähdä pelkästään itäsuomalaista taidetta seinillä, vaan taide on tarkoitus tuoda osaksi myös ruokaelämystä ravintolapuolella. Lempisen mukaan heidän keittiömestarinsa pääsevät näyttämään taiteellista taitoaan yhdessä jälkiruoassa, ideoinnin ollessa peräisin Ulla Remeksen taulusta.
– Taulusta siirretään se värimaailma jälkiruokaan. Ruokailijalle on näin mahdollisuus saada se kulttuurielämys useammallakin eri tavalla, Lempinen mainitsee.
Gallerian myötä paikalliset taiteilijat saavat uuden foorumin esitellä teoksiaan ja tavoittaa yleisöä. Ulla Remes toteaakin, että tämän kaltaiset näkyvyys- ja työllistämismahdollisuudet ovat tärkeitä taiteilijoiden työn jatkuvuuden kannalta.
Kuopiolainen revyy on odotettu tapahtuma Puijonsarvessa pikkujoulukaudella
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä PeeÄssän kanssa.
Hotelli Puijonsarven hotellipäällikön Tatu Ahosen ja Frans & Sophien ravintolapäällikön Hanna Härkösen mukaan tuleva pikkujoulukausi on yksi vuoden kiireisimmistä, mutta samalla myös yksi parhaista ajoista.
-Tämä on aina vuoden huipentuma meidän alalla. Tässä ollaan valmistauduttu pitkin vuotta ja nyt sitten päästään suorittamaan niin ihan mahtavaa, kertoo Härkönen.
Hotellipäällikkö Ahonen komppaa Härköstä.
-Se on mukavaa, että on elämää. On tapahtumia ja ihmiset liikkuu. Tosi innokkaasti odotetaan pikkujoulukautta.
Hotellissa ja ravintolassa on tiedossa monenlaista ohjelmaa pikkujoulukaudeksi. Kuopioon ja kuopiolaisille erityisesti suunniteltu revyy on sekä Härkösen että Ahosen mielestä erityisen odotettu tapahtuma.
-Näyttelijät luo mahtavan tapahtuman. Tulee varmasti hieno kokonaisuus, vakuuttaa Härkönen.
Hotelli Puijonsarvessa riittää vilskettä myös joulun aikaan.
Kyllä jouluna hotellissa väkeä riittää. Osa tulee viettämään lähikunnista joulua tänne Kuopion alueelle ja majoittuu hotellissa. Jos kulkee etelästä pohjoiseen tai toisinpäin, niin tässä on hyvä väli stoppipaikka, että kyllä jouluna hotellissa on väkeä, Ahonen kertoo.
Kuuntele lisää podcastista.
Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle: “Juhlakaudella tärkeintä on pukeutua omalla persoonallisella tavallaan”
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kekäleen kanssa.
Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle kertoo syksyn sujuneen yrityksessä vauhdikkaissa merkeissä. Kekäle kertoo nauttivansa erityisesti sesonkien tuomasta vaihtuvuudesta ja pitää erilaisia vuodenaikoja sekä luonnon että pukeutumisen kannalta rikastuttavina.
Kekäle muistuttaa, ettei juhlakauden aikaan tärkeintä ole seurata viimeisimpiä trendejä vaan pukeutua omalla persoonallisella tavallaan.
-Ei kannata pukeutua itselleen vieraalla tai oudolla tavalla, vaan tärkeintähän on se, että on sellaiset vaatteet päällä mitkä itsestä tuntuu hyvältä ja missä on kiva viettää mukavia juhlahetkiä, Kekäle mainitsee.
Kekäle suosii vastuullista pukeutumista ja kehottaa miettimään tarkkaan, mitä tarvitsee vaatekaapistaan. Yrityksen palveluksessa on tähän myös lempivaatevalmentaja, joka tekee yksilöllisiä vaatekokonaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin.
Kekäle toivoo tulevaisuudelta positiivisia signaaleja ja uskoa parempaan. Hän muistuttaa, että tulevaisuus on kaikkien yhteinen juttu ja siihen voi vaikuttaa hyvällä yhteishengellä ja työllä.
– Itse toivoisin ensi vuodelta nimenomaan sellaisia positiivisia valon merkkejä nimenomaan sillä hyvällä yhteishengellä ja hyvin tehdyllä työllä, Kekäle toteaa.
Lautapelit pitävät pintansa digiaikana
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lelukauppa Partasen kanssa.
Joulun odotus ja sesongin valmistelut ovat täysillä käynnistyneet myös Lelukauppa Partasella. Kunnasluodon mukaan leikkimisen sisältö on säilyt pääosin samana huolimatta digitalisaatiosta. Mobiililaitteet ovat tulleet rinnalle, mutta oikeita leluja tarvitaan yhä.
– Ihan ei pystytä digiin viemään sitä leikkiä, vaan tarvitaan sitä oikeata tekemistä ja niitä leikin välineitä, Kunnasluoto kommentoi.
Tänä jouluna yhtenä suosikkilahjana ovat interaktiiviset lelut, jotka ovat kehittyneet muun muassa tekoälyn avulla. Lautapelit ovat myös säilyttäneet suosionsa vuodesta toiseen. Perheen yhteinen aika ja kommunikointi digiajan vastapainona on tässä suuressa roolissa.
-Digitalisaation myötä lautapelaaminen on vaan kasvanut ja lautapelien menekki on kasvanut. Kyllä tämä joulu joulun aika on sellainen milloin niitä paljon ostetaan joulunpyhiksi, Kunnasluoto toteaa.
Lelukauppa Partasen suuresta valikoimasta löytyy noin kolmetoistatuhatta erilaista lelua. Kahdesta myymälästä, Kuopiosta ja Jyväskylästä. Kunnasluodon mukaan joulupukin apulaisten kannattaisi ollakin hyvissä ajoin liikkeellä.
-Nyt olisi valikoima niin kuin kaikista isoimmillaan ja löytyy niitä kaikkia toiveita, Kunnasluoto mainitsee.
Keilailun suosio kasvaa syksyn viilenevien ilmojen myötä
Kuopiossa Neulamäen maastoissa on luvassa ensimmäistä kertaa järjestettävä ultrajuoksun tapahtuma. Backyardish Ultra Kuopio -tapahtumassa juostaan lauantaina Neulamäen polkuja pitkin. Haastavat olosuhteet ja poikkeuksellinen rata tekevät tapahtumasta uudenlaisen haasteen kuntoilijoille.
– Backyardish Ultra Kuopio on kansainvälisen ultrajuoksukonseptin mukaelma, jota hieman muokattiin helpommin järjestettäväksi. Tapahtumassa juostaan 6,7 kilometrin lenkkiä niin kauan kuin viimeinen juoksija pystyy sen suorittamaan tunnin aikarajassa, Ville Savolainen Puijon Mahdista kertoo.
Kuopion-tapahtumassa aikaraja on 12 tuntia ja kierroksia on 12. Haasteena on selvitä 11 kierrosta rauhallisesti, ja juosta 12. kierros nopeasti.
– Tässä kisassa vain voittaja pystyy suorittaman koko kahdentoista tunnin juoksun ja muut ovat keskeyttäneitä, Savolainen kommentoi
Savolainen kertoo nauraen, kuinka alussa suunniteltiin 10–15 osallistujan kisaa, mutta kun ilmoittautumiset aukesivat, näytti siltä että tapahtuma kasvaa isommaksi. Tällä hetkellä 50 ultrajuoksijaa on tulossa eri puolilta Suomea.
Puolenpäivän mittaiseen haasteeseen kannatta Savolaisen mukaan lähteä rauhallisesti.
– Rauhallinen lähtö on avain, sillä aikaa on runsaasti ja matka ei lopu heti. Kannattaa hipoa aikarajaa, jättää huolloille mahdollisimman vähän aikaa, jotteivät lihakset kerkiä kylmetä, Savolainen neuvoo.
Yleensä näitä tapahtumia järjestetään kesäaikana, mutta Puijon Mahdin tiimi halusi haastaa juoksijat maksimaaliseen raskaaseen suoritukseen marraskuun maastossa.
– Haaveilimme jopa lumesta ja räntäsateesta kisan aikana, mutta keli näyttää lauantaille liian hyvältä!, Savolainen naurahtaa.
Carlson Oy:n verkkokauppapäällikkö Carita Tuunala: “Joulumyynti käynnistyy Black Fridaysta”
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Carlsson Oy:n kanssa.
Carlson Oy:n verkkokauppapäällikkö Carita Tuunalan mukaan joulukauppa on jo käynnistynyt ja edessä ovat loppuvuoden kiireisimmät viikot. Marraskuu on alkanut Tuunalan mukaan hyvissä merkeissä ja joulun näkyvyys kasvaa tällä viikolla entisestään.
Koko liikevaihdon kannalta joulukuu merkitsee paljon ja loppu vuosi sisältää useampia sesonkeja sisältää, kuten Black Friday ja talvialen. Tuunala kertoo, että Black Friday pitää edelleen paikkansa joulunaluskaupassa, ja monet asiakkaat haluavat hyödyntää päivän tarjouksia.
– Kyllä Black Friday on edelleen pitänyt pintansa niin sanotusti. Kyllä se joulumyynti siitä käynnistyy, Tuunala kommentoi.
Carlson Oy:n juuret ovat syvällä Savossa, yritys on perustettu jo 1885. Yritys toimii nykyään ympäri Suomen ja tavoittaa verkkokaupan kautta kaikki suomalaiset. Koronan myötä verkkokauppa nousi uusiin korkeuksiin, mutta kivijalkamyymälä on yhä tärkeä osa liiketoimintaa, jossa tarjotaan asiantuntevaa palvelua.
Tuunalan mukaan suosittuja joululahjoja ovat tänä vuonna esimerkiksi hyvinvointiin liittyvät lahjat. Lisäksi vuodesta toiseen kestosuosikkina joulupaketeissa ovat merinovilla-alusasut.
Aetoleipureiden ruisleipä on samaan juureen tehtyä kuin 60 vuotta sitten
Haastattelu toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Aetoleipureiden kanssa.
Aetoleipuri, joka sijaitsee Kuopion Julkulassa, on erikoistunut valmistamaan käsityönä leivonnaisia kotimaisesta viljasta.
Leipomoyrityksen juuret ulottuvat 60 vuoden taakse. Yrityksen toiminnasta ja paikallisesta leipäkulttuurista ovat pitäneet kiinni jo 20 vuotta Markku Kiiskinen ja Hanna Niskanen.
Markku Kiiskinen korostaa leipomon toiminnassa paikallista makutottumusta ja perinteitä.
– Ruisleipä on edelleenkin samaan juureen tehtyä kuin 60 vuotta sitten, Kiiskinen kommentoi.
Leipomon työtä värittävät vuodenajat ja juhlat, joista jokaiselle on omat leipomuksensa. Joulun suosikkituote ei Kiiskisen mukaan vaihdu vuosittain, vaan luotetaan vanhoihin suosikkeihin.
Kiiskisellä on selvät suunnitelmat tulevaisuuden varalle. Hän haluaa pitää yllä leivän laadun ja panostaa jatkossakin paikallisuuteen ja asiakkaiden kuunteluun.
Kuuntele lisää podcastista.
Kuopion kaupunginteatterin keväässä nostetaan esiin ihmisyyden monet puolet – Kuuntele teatterinjohtaja Antti Lahden ja näyttelijä-ohjaaja Mikko Rantanivan haastattelu
Savon Aalloilla teimme tällä kertaa tutkimusmatkaa Kuopion kaupunginteatterin kevääseen 2025, kun studioon saapuivat haastatteluun näyttelijä-ohjaaja Mikko Rantaniva sekä Kuopion kaupunginteatterin johtaja Antti Lahti. Kaksikko kertoi tarkemmin teatterin tekemisen arjesta, kevätkauden ohjelmistokokonaisuudesta ja esityksien merkityksellisistä teemoista.
Mikko toimii ohjaajana helmikuussa 2025 ensi-illassa nähtävässä ja maailmalla huippusuosioon nousseessa ”Näytelmä joka menee pieleen” – komediassa. Teos tuo teatterilavalle riemukasta toilailua farssin hengessä. Haastattelussa Mikko avasi kuuntelijoille tarkemmin kyseisen näytelmän hersyvää tunnelmaa ja Kuopion kaupunginteatterin toteuttaman version syntyprosessia.
Toisena uutuutena keväällä nähdään Minna Rytisalon menestysromaaniin pohjautuva näytelmä Rouva C. Esitys kertoo koskettavasti ja elämänmakuisesti Minna Canthin nuoruusvuosista, hänen yhteiskunnallisten ajatustensa kypsymisestä ja toisinajattelijaksi kasvamisesta. Rouva C. näytelmän ohjaa ensimmäistä kertaa Kuopion kaupunginteatterissa vieraileva Kiia Laine. Antti kertoi haastattelussa tarkemmin, miksi juuri Rouva C. on juuri oikea valinta Kuopion näyttämölle kevätkauden hetkissä.
Kuuntele Savon Aaltojen podcastista tarkemmin tarinoita teatterin maailmasta, jossa tunteet ja ihmisyys saavat vapaata tilaa loistaa.
Isänpäivän kirjalahjat muuttuvat: Tämä genre ei ole enää ykkönen
Isänpäivä lähestyy ja monissa perheissä mietitään sopivaa lahjaa perheen isälle. Kukapa ei olisi valinnut kirjaa perinteiseksi lahjaksi isänpäivänä. Rosebud Kuopion Markku Räisänen kertoo, että kirjojen suosio isänpäivälahjoina ei ole laantunut, mutta toisaalta lahjojen kirjavalinta on muuttunut vuosi vuodelta monipuolisemmaksi.
– Ei ole enää sellaista yhtä hittikirjaa, joka myytäisiin kaikille iseille. Isät ovat nykyään kiinnostuneita paljon luonnosta, historiasta ja yhteiskunnasta, sekä kaunokirjoista. Valikoima on paljon laajempi kuin aikaisemmin, Räisänen toteaa.
Hän mainitsee myös, että perinteinen sotakirjallisuus ei välttämättä ole enää se ykkösvalinta, vaikka sitäkin yhä ostetaan.
Isänpäivälahjoiksi ostetaan nykyään monipuolista kirjallisuutta kaunokirjallisuudesta, tietokirjoista ja sarjakuvista alkaen.
– Me oletamme, että sarjakuvat ovat menneet kaupaksi keski-ikäisille iseille. Meillä on suhteellisen hyvä sarjakuvavalikoima, josta on mennyt paljon albumeja viime aikoina, Räisänen selittää.
Räisänen tuo esiin myös sen, kuinka Rosebud Kuopio haluaa pitää tarjonnassaan muutakin kuin uutuuksia.
– Me ei keskitytä siihen, että tämän sesongin kirjat olisivat meillä valikoimassa, vaan kirjat menevät ajallisesti paljon pidemmälle taaksepäin. Meiltä löytyy jopa 5 vuotta sitten julkaistuja kirjoja, jotka ovat edelleenkin ajankohtaisia ja joista ihmiset ovat kiinnostuneita, hän kertoo.
Vaikka julkisessa keskustelussa on ollut huolestuneisuutta nuorempien sukupolvien lukuhalun heikentymisestä, Räisänen kertoo, että kirjakaupassa ei olla huolestuneita.
– Nuoret käyvät paljon kaupassamme ja ostavat monipuolisesti kirjoja, sekä suomen- että englanninkielisiä, Räisänen kommentoi
Räisäsen kertoo ilahtuneensa, kun muun muassa lukiolaiset viettävät hyppytuntejaan kirjakaupassa.
– Se ei edellytä mitään, että aina pitäisi ostaa jotain. Nuoret käyvät katsomassa mitä hyllyistä löytyy ja viettämässä aikaa kirjakaupassa, Räisänen kommentoi.
Räisäsen vinkki isälle sopivan kirjan valinnassa on keskittyä kirjaan, joka herättää isän mielenkiinnon. Hän nostaa esimerkiksi esille Suomen historiaa käsittelevät teokset. Henkilökunta myös tarjoaa mielellään apua lahjaostosten tekemisessä.
– Vaikka opastaminen on joskus hankalaa, kun ei tunne henkilöä, kenelle kirja menee – ja sen kanssa ottaa vähän riskiä – kyllä näistä aina selvitään ja apua saa, hän sanoo.
Kuuntele lisää podcastista.
”Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes?” – vieraana Kankaanrinteen luomutilan Jarkko Kinnunen – Maa-artisokkakeitto
Kankaanrinteen luomutilan isäntä Jarkko Kinnunen on vieraana Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa. Jaksossa kuullaan muun muassa siitä, kuinka luomuviljely eroaa perinteisestä viljelystä ja mitkä ovat sen suurimmmat haasteet. Kankaanrinteen tila sijaitsee Monimäessä, Leppävirralla.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa resepti talteen tästä:
Maa-artisokkakeitto
Helppo ja nopea versio:
Yhtä paljon maa-artisokkaa ja perunaa. Kuori molemmat pääraaka-aineet ja laita veteen kiehumaan kasvisliemikuution kanssa. Kun kypsiä, soseuta ja mausta oman maun mukaan kermalla, suolalla ja pippurilla.
Pyhäpäivän versio:
Kuori perunat ja maa-artisokat. Suhteella 2/3 maa-artisokkaa ja 1/3 perunaa. Hienonna sipulia ja kuullota oikeassa voissa. Lisää joukkoon maa-artisokat ja perunat. Lisää 1dl valkoviiniä ja vettä. Kun kypsiä, soseuta ja mausta kermalla, suolalla ja pippurilla. Maista ja jos tarvetta, niin lorauta lisää valkoviiniä.
Rakkaus musiikkiin suurena voimavarana – Kuopioon kotiutunut Hanna Rajaniemi kertoo elämänpolustaan ja tiestään laulajaksi – Kuuntele haastattelu
Hanna Rajaniemi on sielukas laulaja ja lauluntekijä, joka tekee musiikkia artistinimellä Hanna Salome.
Kuopioon kolme vuotta sitten muuttanut Rajaniemi sanoitti ja sävelsi uusimman kappaleen Viereesi jään, joka julkaistiin suoratoistopalveluissa syyskuun alussa. Kappaleen on tuottanut kuopiolainen musiikin moniosaaja Ossi Jauhiainen.
Hanna saapui Sami Turusen vieraaksi Savon Aaltojen studioon kertomaan matkastaan musiikin parissa. Hän avasi mm. tarkemmin tuoreen kappaleensa syvällistä merkitystä ja ohessa keskustelua käytiin taiteilijan elämän monipuolisista erilaista vaiheista ja inspiraation lähteistä.
Kuuntele Savon Aaltojen podcastista tarkemmin inspiroiva haastattelu, jossa Hanna kertoo, miten elämä ja musiikki kietoutuvat yhteen kauniiksi, koskettavaksi tarinaksi.
Miten kekri, pyhäinpäivä ja halloween liittyvät toisiinsa?
Loka- marraskuun juhlintaan on sekoittunut vanhaa kansanperinnettä edustavaa kekriä ja pyhäinpäivää sekä uudempaa halloweenia. Folkloristiikan dosentti ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran viestintäjohtaja Kati Mikkola kertoo, että kekriä vietettiin Suomessa jo ennen keskiaikaa.
Kekri oli alkuaan satokauden päätös- ja uudenkauden aloitusjuhla, joka tunnetaan myös muissa Euroopan maatalouskulttuureissa.
– Kekri on alunperin ollut satokauden päätösjuhla, jolla on juuret vanhassa eurooppalaisessa maatalouskulttuurissa. Kekri suomalainen versio siitä, Mikkola selittää.
Halloweenin traditioissa on nähtävissä myös kekristä tuttuja piirteitä. Kekrissä esiintynyt karnevalistisuus ja kodissa kiertäminen muistuttavat halloweenin ”karkki tai kepponen” -perinteitä.
– Kekrinä oli tapana kysyä vähän rankemmin, että annatteko olutta vai rikommeko uunin eli tuleeko kestitystä vai ei. Siinä missä halloweenina on koverrettu kurpitsalyhtyjä, niin Suomessa on aikanaan kekrinä tehty nauris lyhtyjä, Mikkola kertoo.
Niin kekriä, pyhäinpäivää kuin halloweenia yhdistävät vainajien muistaminen.
– Näillä kaikilla on se yhteinen piirre, että menneet sukupolvet ja vainajat liittyvät niihin tavalla tai toisella, vaikka se sävy on vähän erilainen. Pyhäinpäivä on tämmöine harras vainajien muistaminen, kun taas halloweeniin kuuluu enemmän kauhu, luurangot karnevalistisuus. Kekrissä on ollut tavallaan piirteitä molemmista, Mikkola mainitsee.
Suomessa halloweenista on tullut tunnetumpi 1990-luvulta lähtien ja sen vietto on selvästi lisääntynyt erityisesti viime vuosikymmeninä.
– Lopulta, uskon, että juhlien tulevaisuus riippuu siitä, kokevatko ihmiset ne merkityksellisiksi, Mikkola pohtii.
Suomalaisen kirjallisuuden seura pyytää ihmisiä jakamaan kokemuksiaan heille merkityksellisestä juhlasta ”Juhlat elämässäni”-muistitietokeruussa. Kerätty aineisto palvelee tutkimusta ja auttaa tulevaisuudessa ymmärtämään, millaista juhlakulttuurimme on 2020-luvulla.
Siilinjärveläinen yrittäjä Suvi Hackselius avaa arjen tukipalveluiden merkitystä Savon Aaltojen haastattelussa
Savon Aaltojen studiovieraaksi saapui tällä kertaa yrittäjä Suvi Hackselius, joka on Oispa Joku Oy:n perustaja. Suvin sydäntä lähellä on tarjota ihmisläheistä kotitukea ja apua arjen askareisiin Siilinjärven alueella. Sami Turusen haastattelussa kuultiin, kuinka Suvin tie vei yrittäjäksi ja millaisia oivalluksia ja haasteita yrittäjyyden alkutaipaleelle on mahtunut.
Keskustelua käytiin paitsi yrittäjyydestä mutta samalla myös arvoista, jotka ohjaavat hänen toimintaansa ja palvelutarjontaansa.
Suvi nähtiin tänä syksynä myös tv-kanava Nelosen Raharemontti-ohjelmassa, joka perustuu Pohjoismaissa jo vuosia esitettyyn Lyxfällan-formaattiin. Jaana Pelkosen luotsaamassa ohjelmassa talouden asiantuntijana ja Jaanan tutkaparina toimii pankinjohtaja Joni Rintamaa Someron Säästöpankista.
Ohjelmassa annetaan työkaluja ja autetaan erilaisten taloushaasteiden kanssa kamppailevia ihmisiä. Ohjelman tarkoituksena on edistää avointa keskustelua talousvaikeuksista ja auttaa osallistujia löytämään tie ulos vaikeasta tilanteesta. Tavoitteena on kestävä ratkaisu oman talouden hallintaan ja taloudelliseen hyvinvointiin.
Haastattelussa kuullaan tarkemmin, millainen kokemus ohjelmaan osallistuminen oli Suville ja millaisia uusia havaintoja ohjelman teemat tarjosivat hänelle.
Vehkapuun toimitusjohtaja Heini Laitinen: “Asiakkaat haluavat toiminnallisia ja kauniita keittiöitä”
Juankoskelainen keittiö- ja kiintokalustevalmistaja Vehkapuu on tuonut kodille sydämen jo 50 vuoden ajan. Yrityksen toimitusjohtaja Heini Laitisen mukaan keittiön rooli perheiden kodin keskuksena vain korostuu nykypäivänä, kun ruoanlaittoon panostetaan ja sen äärellä halutaan viettää aikaa yhdessä.
Keittiöremonttia suunnitellessa asiakkailla nousee esille yleensä kaksi kärki teemaa.
-Asiakkaat haluavat toiminnallisia ja kauniita keittiöitä. Estetiikka ja toiminnallisuus ovatkin ne tärkeimmät teemat keittiösuunnittelussa, Laitinen korostaa.
Laitinen painottaa myös asiakkaan tarpeiden määräävän lopullisen suunnittelun.
-Meidän tärkein askel tuotannossa on käydä asiakkaan kanssa läpi, mitä he haluavat keittiöltään. Mietimme, mikä heidän nykyisessä keittiössään toimii, kertoo Laitinen.
Kun vanha keittiö kaipaa päivitystä, lähtökohtana on kuitenkin usein viemärin paikka – sitä ei usein lähdetä muuttamaan kustannussyistä.
Vehkapuun tuotanto juontaa 50 vuoden taakse, kun yritys aloitti toimintansa Juankoskella vanhan kunnalliskodin navetan tiloissa. Laitinen kiittää paikallisyhteisöä jatkuvasta tuesta ja toiminnan mahdollistamisesta. Hän huomauttaa myös, että paikallinen tuotanto on tärkeä arvo monille kuluttajille.
-Toiminta on pikkuhiljaa kasvanut ja meillä on useilla paikkakunnilla Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tänä päivänä jälleenmyyntipisteitä, Laitinen kertoo yrityksen taustoista.
Keittiöremontin suunnittelu voi tuntua suurelta projektilta, mutta Laitisen mukaan remontointi sujuu helposti, kun asiantunteva apu on saatavilla suunnittelusta lopputulokseen.
-Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja meidän kautta löytyy asentajia ja yhteistyökumppaneita, sanoo Laitinen.
Kuuntele lisää podcastista.
1700-luvulta nykypäivään: Siilinjärvellä sijaitsevan Väänästen sukutilan uusi elämä – Kuuntele yrittäjäpariskunnan haastattelu
Tällä kertaa Savon Aalloille studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun saapuivat eläkkeellä oleva yrittäjäpariskunta Kaija ja Viljo Väänänen, jotka pyörittävät Siilinjärven Kolmisopen kylällä Juhlasoppia, joka on uniikki juhlatila keskellä Pohjois-Savon kauneinta maalaismaisemaa.
Kaija ja Viljo avasivat haastattelussa tarinansa siitä, miten Juhlasoppi syntyi vanhasta navetasta ja on sittemmin kasvanut ympärivuotiseksi juhlapaikaksi.
Juhlasopen juuret ulottuvat aina 1730-luvulle, jolloin päätila tuli Väänäsen suvun haltuun. Vuosikymmenien saatossa maatila vaihtoi omistajaa ja vuonna 1980 se siirtyi nykyisten omistajien, Kaijan ja Viljon haltuun.
Juhlasopin arjessa korostuvat maanläheisyys, ekologisuus ja käsityö, ja Kaija ja Viljo kertoivat, miten nämä arvot näkyvät heidän työssään ja asiakaskohtaamisissaan.
Sosiaalinen syöminen on keskiössä Tahkon uudessa Soosoo-ravintolassa
Pro Restaurants oy on avannut Tahkolle uuden ravintolan, Soosoo:n. Konsernin toimitusjohtajan Ville Puustisen mukaan ravintolan konsepti on hieman erilainen kuin mihin asiakkaat ovat tottuneet. Ravintolan henkilökunta ottaa asiakkaat vastaan ja ehdottaa erilaisia ruokakokonaisuuksia heidän budjettiinsa ja mieltymyksiinsä sopien.
– Olemme luoneet sellaisen filosofian, että haluamme tarjota aitoja makuja ja kokemuksia aitojen ammattilaisten kanssa. Me haluamme muuttaa ravintolakokemusta ja tehdä siitä suosittelevamman, kertoo Puustinen.
Ravintola ei tarjoa pelkästään perinteistä ruokalistaa, vaan keskittyy sosiaaliseen syömiseen. Konseptiin liittyy vahvasti henkilökohtainen palvelu, jossa tarjoilijat ottavat huomioon vieraan mieltymykset ja budjetin. Tarkoituksena on luoda sosiaalinen syömiselämys.
– Meillä on kunnianhimoinen tavoite, että muutamme asiakkaan asiointikokemuksen ravintolassa. Haluamme tarjota heille yllätyksellisen ja nautinnollisen aterian, Puustinen jatkaa.
Sosiaalisen syömisen idea on, että annokset ovat runsaita ja ne voidaan jakaa seurueen kesken. Puustinen toteaa, että ruoan rooli on nousussa ravintolaelämyksessä ja yhä useampi asiakas etsii elämyksiä laadukkaan ruoan kautta.
Tähän asti asiakaspalaute on ollut positiivista. Puustinen kuvaa palautteessa havaitsemaansa mielenkiintoista ilmiötä.
– Asiakkaat ovat sanoneet, että meidän pitäisi nostaa hintoja, Puustinen naurahtaa. Hän toteaa, että asiakkaiden mielestä ruoan laatu vastaisi korkeampaa hintaa, mutta painottaa, etteivät he ole kiinnostuneita korottamaan hintoja.
– Haluamme tehdä laadukkaan ravintolakokemuksen saatavilla kaikille, Puustinen toteaa.
”Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes?” – vieraana KuPS Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Tero Taipale – Lohihässäkkä ”El Romantico”
KuPS Oy:n myynti- ja markkinointipäällikkö Tero Taipale on vieraana Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa. Taipaleen eväsreseptiin perehtymisen ja muun ruokakeskustelun ohella kuullaan Tero Taipaleen tunnelmia historiallisesta tuplamestaruudesta.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa ainesosat ja määrät talteen alta.
Lohihässäkkä kahdelle EL Romantico
Bollock Style -ruokaa
Abstraktia ekspressionismia edustanut roiskemaalari Jackon Bollock
Ruokaa ei asetella, vaan se roiskitaan lautaselle kerros kerrokselta
Salainen kermaviilikastike
Romanticcotakuu
Oppipojan kokkikoulu Rovaniemi
Lohihässäkkä
- 6 isoa raakaa perunaa
- 2 isoa lohimedaljonkia
- Rucolaa
- Pineatteja
- Aronia -hilloa
- Mustaherukka -hilloa
- Tummaa balsamicoa
- Suolaa
- Sitruunapippuria
- Lohen paistamiseen voita + pikkuloraus öljyä
- Rose-viher-musta-valkopippuria perunoille
Salainen kermaviilikastike
- Purkki kermaviiliä
- 1 rkl Turun sinappia
- 1 tl raastettua sitruunan kuorta
- 1 tl suolaa
- ½ tl sitruunapippuria
- 1 rkl hunajaa
- Puntti silputtua tilliä
Valmistusohjeet:
- Laita uuni päälle 230 °C.
- Lohko perunat kuorineen. Kyllästä öljyllä ja mausta -> Uuniin pellille saman tien.
- Valmistele kermaviilikastike eli sekoita kaikki ainekset keskenään ja laita piiloon jääkaappiin.
- Odota, että perunat alkavat olemaan kypsiä ja paista lohimedaljonkeja isolla paistinpannulla molemmilta puolilta ruskean rapsakan mukaviksi.
- Heittele isolle lautaselle rehut roiskien. Uskalla laittaa mukaan hilloja ja kermaviilikastiketta. Roiski päälle balsamicoviivoja.
- Laita päälle lohimedaljongit ja perunat sekaisin. Heittele toinen kerros hilloja ja kermaviilikastiketta. Pyyhi lautasen reunat.
Kyytiin punaviiniä.
Jälkiruoaksi El Romantico.
Keittiömestari Kim Mustonen haastaa itsensä Vuoden Kokki -kilpailussa – ”Ruoanlaitossa pitää olla sielu mukana”
Keittiömestari Kim Mustosella koittavat jännittävät päivät, sillä hän osallistuu viikonloppuna Vuoden Kokki -kilpailuun. Kilpailun finaalivaiheessa kilpailijat valmistavat annoksia 12 hengelle 3,5 tunnin aikana.
Havu Bar & Kitchenin keittiömestari Kim Mustonen edustaa Pohjois-Savoa Vuoden Kokki -kilpailussa. Kilpailu järjestetään osana Ruoka- ja viinimessuja ja se vaatii osallistujiltaan heidän luovuutensa lisäksi kylmäpäisyyttä ja tarkkaa ajankäyttöä.
Mustonen kuvailee omaa ruoanlaittotyyliään ”rennoksi”.
– On tärkeää hallita rentous, sillä ruoanlaitto ei ole ainoastaan kaavamaista tekemistä, vaan siinä pitää olla sielu mukana, hän sanoo.
Hän uskoo, että hänen vahvuutensa kilpailussa piilee kyvyssä pitää pää kylmänä yllättävissä tilanteissa.
Mustosen keittiömestarin polku lähti liikkeelle jo 15-vuotiaana, kun hän aloitti tiskarin tehtävissä. Vuosien saatossa hän on ehtinyt toimia niin portsarina, lounaskokkina kuin baarimikkonakin.
– Halusin näyttää itselleni, että pystyn haastamaan itseni monella tapaa. Ruokaan liittyvät kulttuurit ja sen tuoma laaja kirjo tehtäviä ja mahdollisuuksia ovat kiehtovia, Mustonen kertoo.
Ravintola-alan muutos kohti rennompaa suuntaa saa Mustosen myös nyökkäämään päätään.
– Nykyisin ravintolassa halutaan tuntea kuin oltaisiin olohuoneessa, Mustonen sanoo.
Mustosen mielestä jäykistely ja valkoiset liinat eivät välttämättä enää ole fine diningin ydintä, vaan hienostuneita makuja voi nautiskella leppoisassa ilmapiirissä ja kohtuuhintaan.
– Sinänsä särähtää korvaan itselleni, että kun ihmiset ajattelee, että eihän sillä (fine dining) lähde edes nälkä ja että se on semmoista piiperrystä. Lähtökohtaisesti itse ajattelen fine diningia niin, että se on enemmän teknisempää ja raaka-aineet on valittu huolella. Lopputulos on näin paras mahdollinen, Mustonen pohtii.
Ennen kilpailua on vielä pari valmistautumispäivää, jolloin keskitytään kaiken materiaalin, raaka-aineiden ja välineiden valikoimiseen. Tämä vaatii huolellista punnitsemista ja tarkkuutta.
– Mielentilani on valmis, eikä tässä kannata stressata. Menen vain ja kokkailen, Mustonen toteaa varmana.
Lähitulevaisuudessa Mustonen aikoo keskittyä elämysten luomiseen sekä Havu Bar & Kitchenissä että muiden ravintoloiden keittiöissä vierailevana kokkina.
– On kiva, kun toisten ravintoloiden kokit vierailevat meillä, Mustonen lisää.
Kokkienvaihdot miellyttävät häntä erityisesti sen vuoksi, että ne tarjoavat mahdollisuuden päästä kokeilemaan uusia ideoita ja maistamaan toisen kokin pöperöitä.
Kuopiolainen perheyritys FysioSenior Oy laajentaa toimintaansa Mikkeliin – Kuuntele toimitusjohtaja ja geriatrisen fysioterapian asiantuntija Marja Korhosen haastattelu
Savon Aaltojen lauantaivieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun saapui tällä kertaa Marja Korhonen, FysioSenior Oy:n toimitusjohtaja ja geriatrisen fysioterapian erityisasiantuntija. Marja on pitkän uran tehnyt fysioterapeutti, joka on rakentanut Kuopiosta käsin perheyrityksen, joka keskittyy erityisesti ikääntyneiden kuntoutukseen ja kotona asumisen tukemiseen.
Haastattelussa kuulemme Marjan tarinan yrittäjyydestä, FysioSenior Oy:n kasvusta ja laajentumisesta loppuvuoden aikana Mikkeliin sekä siitä, kuinka fysioterapialla voidaan merkittävästi parantaa ikääntyvien ihmisten elämänlaatua ja hyvinvointia.
Siilinjärvellä asuva Heli Wilska johtaa Kuopion Prismaa sydämellä ja ”immeiset eellä”- asenteella – kuuntele haastattelu!
Kuopion Prisman uusi prismajohtaja Heli Wilska saapui Sami Turusen vieraaksi ja Savon Aaltojen studiolle keskustelemaan ihmisläheisestä johtamisesta, kaupan arjesta ja tulevaisuuden kehityksestä. Wilska jakaa inspiroivia ajatuksiaan siitä, miten hän pyrkii tuomaan lähikauppamaista tunnelmaa Prismaan. Keskusteluissa pohditaan myös, että millaisia innovaatioita on tulossa asiakkaiden arkea helpottamaan.
Haastattelussa pääsemme tutustumaan myös Siilinjärvellä perheensä kanssa asuvan Wilskan henkilökohtaiseen puoleen ja siihen, mikä häntä motivoi työssään ja millainen on ollut hänen monipuolinen työuransa kaupan alan erilaisten tehtävien äärellä?
Kuuntele Savon Aaltojen podcastista tarkemmin lämminhenkinen ja ajatuksia herättävä keskustelu, joka antaa uudenlaista näkökulmaa kaupan alalle.
Kuopiossa lapsuudessaan asunut laulaja-lauluntekijä Yona tunnelmoi: ”Kuopio on paratiisi” – Kuuntele haastattelu
Torstaina Savon Aaltojen studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun saapui Emma-palkittu laulaja ja lauluntekijä Yona, joka konsertoi tänään 17.10. Kuopion kaupunginteatterissa konserttisalikiertueensa merkeissä.
Yona (oik. Johanna Rasmus) on valovoimainen ja rakastettu artisti, joka on hiljattain julkaissut yhdeksännen albuminsa nimeltään Eden. Syvällisessä ja inspiroivassa keskustelutuokiossa Yona muistelee lapsuuttaan Kuopiossa, avaa uuden levynsä teemoja sekä ohessa syvennytään tarkemmin Yonan monipuoliseen uraan. Millainen on ollut hänen henkilökohtainen matka musiikin äärellä ja kuinka hän käsittelee musiikkinsa vaikutusta kuulijoihin? Entä millaisia tunnelmia Yonan uudet tulevat musiikilliset hetket pitävät hänellä sisällään?
Kuopiossa 141 asunnotonta – määrän pelätään kasvavan
Asunnottomuus on kasvussa Kuopiossa, kertoo Asunnottomien yön Kuopion suunnitteluryhmän puheenjohtaja Marko Haakana Työterapisesta.
Torstaina 17.10. vietetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää. Suomessa päivää on vietetty Asunnottomien yö -tapahtumina vuodesta 2002 alkaen ja Kuopiossa vuodesta 2006 lähtien.
– ARA:n tilaston mukaan Kuopiossa on 141 asunnotonta, ja asunnottomuustyötä tekevien järjestöjen näppituntuma on, että määrän odotetaan kasvavan tämän vuoden tilastojen valmistuttua, Haakana sanoo.
Hän korostaa, että yksikin asunnoton on liikaa ja merkitsee inhimillistä hätätilaa. Asunnottomuuden pääasiallisena syynä Haakana mainitsee taloudelliseen ja sosiaaliseen kriisiin ajautumisen.
– Se voi osua kohdalle, kun työttömyys, parisuhteen päättyminen ja vakava sairaus kohtaavat samanaikaisesti. Lisäksi noin 80 prosentilla asunnottomista on mielenterveys- tai päihteiden käyttöongelma, Haakana mainitsee.
– Mutta kuka tahansa voi olla asunnoton ainakin jonkun aikaa, Haakana huomauttaa.
Kuopiossa vietettävä Asunnottomien yö -tapahtuma pyrkii nostamaan asunnottomuuden kaltaisia yhteiskunnallisia ongelmia esiin ja tekemään niistä lähestyttävämpiä.
– Tapahtuma antaa äänen niille, joita ei valtavirrassa aina noteerata, Haakana toteaa.
Asunnottomien yön tapahtumissa nostetaan esiin myös lääkkeitä asunnottomuuteen.
– Hyviä tuloksia on saatu niin sanotusta asunto ensin -periaatteesta, jossa jokaiselle tarjotaan asunto eikä esimerkiksi riippuvuuksien hoitaminen ole asunnon saamisen ehto, Haakana kertoo.
Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna piiloasunnottomuus, sillä usein tilastot eivät kerro koko totuutta asunnottomuuden laajuudesta. Piiloasunnottomuus tarkoittaa ihmisiä, jotka hakevat suojaa esimerkiksi tuttaviensa nurkissa ja jäävät siksi tilastojen ulkopuolelle.
– Kaikenlainen yhteiskunta- ja yhdyskuntasuunnittelu vaikuttaa asunnottomuuteen. Järjestöjen tukeminen ja erityyppisten asuntoratkaisujen luominen ovat tärkeitä keinoja asunnottomuuden kitkemiseen, Haakana lopettaa.
Aurinkoenergiaa ja suon ennallistamistoimia yhdistävä Kaskisuon aurinkovoimala saa miljoonatuen
Energiequelle Oy:n projekti sai 6,6 miljoonan euron investointituen ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäseltä. Tämä hanke luo toimintamallin yhdistämällä aurinkoenergian tuotannon suon ennallistamistoiminpiteisiin, tukien samalla uusiutuvaa energiaa ja luonnon monimuotoisuutta. Investointituki kohdistuu käytännössä Joroisten kuntaan suunniteltuun noin 115 hehtaarin kokoiseen Kaskisuon aurinkovoimalaan.
Projektinjohtaja Adele Halttunen kertoo suunnitellun voimalan kokonaisteho olisi noin 70 megawattipiikkiä
– Siellä pystyttäisiin tuottamaan sähköä yli 69 gigawattituntia vuodessa, Halttunen kertoo.
Halttusen mukaan lukema vastaa noin 3300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuoden sähköntarvetta.
Kaskisuon aurinkovoimala suunnitellaan entiselle turvetuotantoalueelle, mutta toiminnassa pyritään edistämään luonnon monimuotoisuutta ja tekemään ennallistamistoimenpiteitä entisellä turvetuotantoalueita. Halttunen kuitenkin mainitsee, ettei suota voida täysin ennallistaa.
– Aurinkopaneelit eivät kuulu neitseelliseen suoalueeseen, mutta kunnianhimoisia ennallistamistoimenpiteitä on suunniteltu tehtäväksi, Halttunen mainitsee.
Tämä tarkoittaa muun muassa vedenpinnan nostamista, jonka tarkoitus on saada suossa elävä lajisto elpymään.
Toistaiseksi tämä toimintamalli on uusi.
– Tiedän, että useat eri toimijat meidän lisäksi vastaavia ratkaisuja kyllä suunnittelee ja tutkii suomessa, mutta vielä niitä ei ole rakennettu, toteaa Halttunen.
Hän toivoo, että tämä toimintamalli yleistyy aurinkovoimalatoimialalla.
Kuuntele lisää podcastista.
Kuopiolaisen Tommi Hallmanin tiukka taisto Nitrocrossissa Yhdysvalloissa: “Kilpailu on ollut kovempaa kuin odotettiin”
Kuopiolainen rallicrosskuljettaja Tommi Hallman on ollut vauhdissa tänä vuonna Yhdysvalloissa Nitrocross-sarjassa. Hallman kilpailee täyden kauden sarjan kakkosluokassa, Next Evo -luokassa.
Takana on nyt kaksi kisaviikonloppua ja neljä osakilpailua. Hallman on kisojen kuluessa todennut, että kilpailutaso on ollut kovempi kuin odotettiin.
– Kilpailu on ollut ehkä hiukan kovempaa kuin mitä ounasteltiin. Siellä on ollut kovat kisat, toteaa Hallman.
Hallmanin mukaan kilpailu on tiukkaa. Mitchell deJongin ja Hallmanin kauden finaalisijoitukset ovat tähän mennessä identtiset, sillä molemmilla on neljästä ajetusta osakilpailusta kaksi voittoa ja kaksi toista sijaa.
– Ei kärsi kyllä virheitä tehdä, Hallman huomauttaa.
Nitrocross-sarjan kuljettajapäivät ovat tiiviitä, eivätkä antaudu pelkäksi lomareissuksi. Kisaamisen ohella Hallman käy päivätöissä Suomessa.
Hallman tuo esiin rallicrossin henkisen puolen vaativuuden. Hän sanoo tarvitsevansa henkistä kestävyyttä selviytymään kisoista.
– Pystyn aina sen kaiken hässäkän keskellä, kun mennään lähtöviivalle, niin saan nollattua kaiken ja pystyn taas keskittymään siihen kilpailuun, hän kuvaa.
Hallmanin keskeinen tavoite on rallicrossin ammattilaisuus.
– Kyllä mulla on ammattilaisuus ollut tietysti ensimmäisenä tavoitteena jo pitkän aikaa ja nyt aletaan olla siinä vähän vedenjakajalla, hän toteaa.
Hallman on myös asettanut tavoitteekseen voittaa Nitrocross -sarjan mestaruuden tänä vuonna.
Hallman pitää selvänä, että työtä tulevaisuuden urheilusaavutusten eteen on tehtävä paljon.
KuPS-makasiini – haastattelussa seuran markkinointipäällikkö Tero Taipale
Tämän viikon vieraana KuPS-makasiinissa on seuran myynti- ja markkinointipäällikkö Tero Taipale.
Taipaleen kanssa käydään läpi kutkuttavan jännittävää Veikkausliigan viimeisen kierroksen asetelmia, jossa voitolla olisi mahdollisuus tuoda Suomen Mestaruus takaisin Kuopioon muutaman vuoden tauon jälkeen.
Syynissä on myös naisten Kansallisen liigan viimeinen kierros ja vielä toistaiseksi jakamattomat Euro-paikat sekä kamppailu SM-hopeasta
Lauantaina 19. lokakuuta Kuopion Keskuskentällä KuPS pelaa viimeisen ottelun Veikkausliigaa tällä kaudella kotiyleisön edessä, kun vastassa rakas kilpakumppani HJK.
Millainen kuopiolaisten kausi tähän mennessä on ollut ja millainen ottelu on lauantaina odotettavissa? Miten yleisöryntäykseen on varauduttu?
”Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes?” – Vieraana yrittäjä Jimmy Xian – Pippurihärkä
Yrittäjä Jimmy Xian on Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa. Jimmyn reseptin ohella jaksossa pureudutaan kiinalaiseen keittiöön ja sen alueellisiin eroihin. Lisäksi Jimmy muistelee 25-vuotista Canton Hinin taivalta. Kuopion Kauppakadulla sijaitseva kiinalainen ravintola Canton Hin täyttää joulukuussa 25 vuotta.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa ainesosat ja määrät talteen alta. Xian kertoo ohjeet noin kohdassa 7.30.
Pippurihärkä
200 g ulkofilesuikaleet
50g sipulisuikaleet
30g paprikakuutioilla
1 tl rouhepipuria
3 tl sokeria
3 tl soijakastiketta
vähän perunajauhoja
1 kanamuna
Rypsiöljyä paistamiseen.
Nuori yrittäjä Jorik Hoxha: Yrittäjyys on uskallusta ja intohimoa – Kuuntele haastattelu
Iisalmessa asuva nuori yrittäjä Jorik Hoxha saapui Savon Aaltojen lauantaivieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun kertomaan omasta yrittäjäpolustaan. 20-vuotias Jorik muutti 8-vuotiaana perheensä kanssa Kosovosta Iisalmeen, ja hän on jo ehtinyt perustaa oman yrityksen JN Sneakersin, joka keskittyy harvinaisten keräilylenkkareiden myyntiin. Haastattelussa Jorik avaa tarkemmin, miten yrittäjyys lähti käyntiin, mitä haasteita ja oppimiskokemuksia hän on matkan varrella kohdannut, ja miten hänen juurensa Kosovossa ovat muovanneet hänen arvojaan ja tulevaisuuden unelmiaan.
Samalla hän kertoo, miten yrittäjyys on antanut hänelle uusia näkökulmia elämään ja miten jalkapalloerotuomarin tehtävät täydentävät tätä kaikkea. Jorik tahtoo myös esimerkillään rohkaista nuoria uskomaan omiin unelmiinsa ja astumaan rohkeasti yrittäjyyden maailmaan.
Sonkajärveläislähtöinen Jenny Kainulainen loihtii työkseen ihmisille ikimuistoisia juhlaelämyksiä – Kuuntele juhlapalveluyrittäjän haastattelu
Jennyn Juhlapalvelun yrittäjä Jenny- Sofia Kainulainen saapui Savon Aaltojen studioon ja Sami Turusen vieraaksi keskustelemaan juhlien suunnittelusta ja yrittäjyydestä.
Sonkajärveläislähtöisen Jennyn tuottamat palvelut ulottuvat hää- ja juhlasuunnittelusta aina juhlien somistukseen ja yllätysjuhliin saakka. Haastattelussa Jenny kertoo, mitä kaikkea onnistuneiden juhlien taustalla tapahtuu ja miten pienyrittäjän arki sujuu perhe-elämän ohessa. Jenny myös jakaa vinkkejä Kuopion hää- ja juhlamessuihin, jotka järjestetään lauantaina 12.10. kello 10.00-14.00 Ravintola Isä Camillossa ja Pannuhuone Gust. Ranin tiloissa.
Tapahtumaan on kaikilla vapaa pääsy. Kuuntele podcastista tarkemmin, kun Jenny kertoo miten syntyvät juhlat, joita vieraat muistavat ikuisesti.
Lapset tuovat oman äänensä esiin Leppävirran Lasten parlamentin vaaleissa
Leppävirralla järjestetään lokakuussa Lasten parlamentin vaalit. Leppävirran Lasten parlamentti on osallisuuden ja vaikuttamisen kanava, joka on suunnattu alakouluikäisille lapsille, kertoo Leppävirran kunnan nuoriso- ja hyvinvointikoordinaattori Inka Luostarinen.
Hän näkee lapsilla ja nuorilla tärkeän roolin yhteisön jäseninä.
– Autamme lapsia ja nuoria tuomaan oman äänensä esiin niissä asioissa, jotka heitä koskettavat, kertoo Luostarinen.
– Lasten parlamentti on erinomainen tapa vahvistaa osallisuutta heidän keskuudessaan.
Parlamentin jäsenet kokoontuvat noin kaksi kertaa vuodessa, minkä lisäksi pidetään erilaisia kuulemisia yhteistyössä oppilaskuntien kanssa. Tavoitteena on kerätä lasten ajatuksia ja näkemyksiä kaikilta kunnan kouluilta.
Lapset pääsevät myös vaikuttamaan kunnan kehityskohteisiin. Viime kaudella käsiteltiin muun muassa kunnan viestintää ja kiusaamisen teemoja.
Uusien jäsenten ehdolle asettuminen päättyy pian ja itse vaalit järjestetään lokakuussa. Luostarinen odottaa innokkaasti, kuinka monta ehdokasta tämän vuoden vaaleihin ilmoittautuukaan.
– Järjestämme lasten parlamentin vaalit samalla tavalla kuin valtakunnalliset vaalit, Luostarinen kertoo.
– Vaaliprosessi on myös erinomainen tapa opettaa lapsille demokratiaa ja vaikuttamistaidoja.
Lapset suunnittelevatkin ja toteuttavat kouluilla omat vaalikampanjansa askarrellen omat vaalijulisteensa. Kampanjointi tapahtuu kouluilla lokakuun loppupuolella ja vaalipäivänä , jokainen koulun oppilas saa mahdollisuuden äänestää valitsemaansa ehdokasta. Lasten parlamentin jäsenet ja varajäsenet kaudelle 2024–2026 vahvistetaan marraskuun alussa.
Lapset oppivat vaalien aikana myös demokraattisten käytäntöjen perustermit, kuten vaalisalaisuuden.
Luostarisen mukaan lapset ja nuoret pystyvät tekemään huomioita erilaisista aiheista ja nostamaan esiin tärkeitä, arkisia huomioita.
– Me aikuiset ajattelemme turhan monimutkaisesti, kun taas lapsen arki pyörii heidän lähellään, hän sanoo.
Kuopion kaupunki tekee tilaa niittylajistolle – luonnonhoitotyöt käynnissä Pilpan alueella
Kuopion kaupunki aloitti luonnonhoitotoimet Pilpan alueella viime viikolla. Työt ovat osa Tapion Pölyttäjäparatiisi Pilppa -hanketta.
Kaupungin metsänhoitaja Heikki Soininen kertoo tavoitteena olevan luonnon monimuotoisuuden ja uhanalaisten perinneympäristöjen säilymisen parantaminen sekä pölyttäjien olosuhteiden parantaminen.
– Tavoitteenamme on lisätä lahopuuta järeissä metsikkökuvioissa, sekä niityillä poistetaan vesakoita, että niittylalajisto pääsisi nousemaan sieltä paremmin esille. Näin edistämme luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisten perinneympäristöjen säilymistä, Soininen kuvailee.
Käytännössä toimenpiteeseen liittyy myös poistettavien puiden jättäminen maahan, osasta puista tehdään tekopökkelöitä ja niityiltä poistetaan vesakoita.
Perinneympäristöjä parannetaan ennallistamistyön avulla. Soininen selvittää, ettei työ lopu tähän.
– Ennallistamistyö vaatii jatkohoidon, koska kasvillisuus nousee herkästi takaisin, Soininen kuvaa.
Hän lisää, että suunnitelmiin kuuluu myös niittyjen, vanhojen hakamaiden ja entisten peltojen ennallistamista
Kaupunki pyrkii myös tulevaisuudessa hyödyntämään laiduntavia eläimiä osana ennallistamistyötä.
– Lampaista on puhuttu. Olisi hienoa jos saataisiin lampaita laiduntamaan, mutta se on vielä kysymysmerkkinä, Soininen myöntää.
Kuopion kaupungin metsissä luonnonhoitotoimenpiteet ovat osa metsänhoidon arkipäivää. Soininen kertoo, että uuden luonnon monimuotoisuusohjelman myötä metsänhoitotyöt ovat muuttuneet.
– Lahopuuta, lehtipuuta ja käsittelemättömiä alueita jätetään talousmetsiin, jotta parannetaan metsäluonnon laatua ja sen monimuotoisuutta, hän toteaa.
Kuuntele lisää podcastista.
Mielenterveys on kaikkien oikeus – Haastattelussa Mielihyvin Savosta ry:n toiminnanjohtaja Maija Tapanainen
Kansainvälistä maailman mielenterveyspäivää vietetään vuosittain aina lokakuun 10. päivä. Vuodesta 1992 lähtien vietetyn teemapäivän tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, että mielenterveys on jokaisen oikeus. Oikeus yhdenvertaisesti hyvään mielenterveyteen, mutta myös oikeus saada matalalla kynnyksellä tukea silloin, kun sitä tarvitsee. Kyse ei ole vain yksilöiden vaan koko yhteiskunnan asiasta, sillä pahoinvointi tulee kalliiksi.
Aiheen ääreltä Savon Aaltojen studiovieraaksi ja Sami Turusen vieraaksi saapui Maija Tapanainen, Mielihyvin Savosta ry:n toiminnanjohtaja. Haastattelussa käytiin keskustelua avoimesti mielenterveydestä sekä myös vertaistuen merkityksestä. Haastattelussa syvennyttiin paitsi yhdistyksen omaan toimintaan, mutta myös maailman mielenterveyspäivän erikoistapahtumaan, jota vietetään Kuopion kaupunginteatterilla torstai-iltana. Tuossa tapahtumassa pohditaan elämän merkityksellisyyttä, tieteen sekä taiteen näkökulmista.
Lapinlahden kunnan talouden tasapainottamiskysely: Aurinko- ja tuulivoiman verotulot saivat myönteisen vastaanoton
Lapinlahden kunta järjesti kyselyn, jolla kartoitettiin kuntalaisten ja kunnan henkilökunnan näkemyksiä talouden tasapainottamissuunnitelman toimenpiteistä. Vastauksia kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 869 kappaletta.
– Haluamme osallistaa talouden tasapainotustyöhön sekä kuntalaiset että kunnan työntekijät, koska se koskettaa meitä kaikkia, kertoo Lapinlahden kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen.
Kyselyssä asukkaiden suosituimpia tasapainotuskeinoja olivat kiinteistöjen käytön tehostaminen ja kiinteistöjen kulujen karsiminen. Palvelujen tuottaminen kuntien välisellä yhteistyöllä sai myös selkeän enemmistön kannatuksen, kuten myös palvelujen ostaminen yhdistyksiltä tai yksityisiltä toimijoilta
– Tulosten perusteella kunnan talouden tasapainottamiseen voitaisiin käyttää myös veronkorotuksia ja paikallisten energiahankkeiden kiinteistöverotusta. Tämä on herättänyt myönteistä vastakaikua kuntalaisissa, kertoo Ruotsalainen.
Kysyttäessä, miten sinä kattaisit 500 000 euron verotulon lisäyksen, eniten kannatusta sai aurinko- ja tuulivoiman verotulot. Lisäksi 29 % vastaajista ehdotti yhdistelmää, jossa aurinkovoiman verotulot ja kunnallisveron nosto kattaisivat verotulon lisäyksen. Pelkkä kunnallisveron korotus oli 27 %:n vastaajien ratkaisu verotulojen kasvattamiseksi, kun taas 6 % vastaajista piti tuulivoiman verotuloja riittävänä lisäverotulon lähteenä.
Ruotsalaisen mukaan kyselyn tuloksia hyödynnetään lopullisen talouden tasapainotussuunnitelman laadinnassa. Talouden tasapainotustyön tavoitteena on sopeuttaa kunnan taloutta 3,9 miljoonalla euroa sisältäen menonleikkauksia yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa ja tulonlisäyksiä yhteensä noin 2,1 miljoonaa euroa.
Lapinlahden kunnassa on käynnissä tällä hetkellä yhteistoimintaneuvottelut.
– Valtaosa henkilöstön vähennystarpeesta tulee tapahtumaan luontaisen poistuman kautta, mutta myös joitakin irtisanomisia joudutaan todennäköisesti tekemään, toteaa Ruotsalainen.
Tavoitteena on saada yhteistoimintaneuvottelut päätökseen 22.10.2024, jolloin kunnanhallitus käsittelee taloudentasapainottamissuunnitelmaa ja yhteistoimintamenettelyn tulosta marraskuun alussa ja esittää sen käsittelemistä valtuustossa.
Syysmyrsky iski Pohjois-Savoon: Yön aikana 40 vahingontorjuntatehtävää pelastuslaitoksella
Pohjois-Savon pelastuslaitos on ollut kiireinen eilisen illasta lähtien, kun syysmyrsky saapui alueelle voimakkaiden puuskatuulen kera.
Päivystävä palomestari Petteri Lintunen kertoo yön olleen vilkas.
– Olemme saaneet tasaisena virtana tehtäviä, joita ovat aiheuttaneet puuskittainen tuuli. Reilut 40 tehtävää on aamu kuuteen mennessä tullut, ja tilanteita tulee yhä lisää aamun mittaan. Odotamme, että tilanne jatkuu vielä aamupäivän ajan, Lintunen kertoo.
Lintusen mukaan tyypillisimpiä tehtäviä ovat olleet puuskaisen tuulen kaatamat puut. Usein puut ovat kaatuneet sähkölinjojen tai teiden päälle, tai rakennusten päälle.
– Ne ovat olleet hyvin tyypillisiä myrskytehtäviä, Lintunen sanoo.
– Jos jotain positiivista tästä tilanteesta etsii, pelastuslaitokselle ei ole tullut tietoon vakavia onnettomuuksia tai henkilövahinkoja, joita säätila olisi aiheuttanut.
Lintunen huomauttaa, että ihmiset ovat osanneet varautua myrskyyn kohtuullisen hyvin. Irtotavaroita, kuten trampoliineja, ei ole juurikaan lähtenyt tuulen mukaan.
– Irtotavaran aiheuttamia tehtäviä on ollut erittäin vähän, Lintusen mukaan.
Vesisateita on toki ollut, mutta rankimmat sateet jäivät tällä kertaa Etelä- ja Länsi-Suomeen.
– Kertynyt vesimäärä ei ole aiheuttanut meille tehtäviä, vaan tehtävämäärän on aiheuttanut nimenomaan tuulet, Lintunen kertoo.
Syysmyräkän kovimmat tuulet iskevät Pohjois-Savoon torstaiyönä
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Henri Nymanin mukaan syysmyräkkä saavuttaa Pohjois-Savon viimeistään keskiviikkoiltana. Hänen mukaansa syvän matalapaineen, johon liittyy runsaita sateita ja voimakkaita tuulia, odotetaan liikkuvan Suomen yli koilliseen keskiviikon ja torstain aikana.
– Puuskat ovat iltakuudelta mahdollisesti Pohjois-Savossa jopa 15 metriä sekunnissa ja pahimmat tuulet iskevät puolilta öin aamuyölle asti. Erityisesti järvien rannoilla jopa 20 metrin sekuntivauhdin puuskat ovat mahdollisia, Nyman toteaa.
Hän arvioi, että idän ja kaakon välinen tuuli sekä sade voivat aiheuttaa puiden kaatumisia, vahinkoja ja sähkökatkoja haja-asutusalueella.
Sademäärät eivät Nymanin mukaan ole erityisen suuret Pohjois-Savossa, sillä sadetta tulee viidestä kymmeneen millimetriä.
– Runsaat sateet painottuvat etelä- ja länsirannikolle, missä vettä voi tulla kolme- tai nelinkertaisesti sen verran kuin sisämaassa, Nyman kertoo.
Henri Nymanin mukaan kyseessä on tyypillinen syksyn myräkkä.
– Ei ole poikkeuksellinen tilanne. Tällaisia tapahtuu vuosittain, Nyman toteaa.
Loppuviikkoa kohden sää ei Nymanin mukaan kuitenkaan rauhoitu.
– Torstaina tai perjantaina on liikkeellä vielä toinen matalapaine. Sen ei pitäisi kuitenkaan aiheuttaa vahinkoja, mutta puuskat voivat olla yhä voimakkaita. Runsaimmat sateet painottuvat taas läntiseen Suomeen.
Hän arvioi säiden mahdollisesti rauhoittuvan viikonloppua kohden.
Organisaatiovalmentaja Anu Kuhmonen: Etätyö helpottaa elämää, jos itsensä johtamisen taidot ovat kunnossa
Organisaatiovalmentaja Anu Kuhmonen toivoo yritysten harkitsevan etätyötä jatkossakin vaikkakin konttoreille palataan työskentelemään koko ajan enemmän.
– Etätyöskentely ja hybridityö ovat saaneet useat ihmiset huomaamaan, että jaksaminen voi parantua, kun työ- ja vapaa-aikaa on helpompi sovittaa yhteen, Kuhmonen kertoo.
Hän muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia ja työskentelevät parhaiten erilaisissa ympäristöissä. Kuhmonen viittaa esimerkiksi introvertteihin persoonallisuuksiin, jotka voivat kokea saavansa enemmän energiaa etätyöstä konttoriympäristöön verrattuna.
– Jos on ne omat itsensä johtamisen ja elämän johtamisen taidot kunnossa, niin etätyö on helpottanut tosi monen elämään, Kuhmonen mainitsee.
Kuhmonen nostaa esille myös työntekijöiden itsensä johtamisen taidot, ja kehottaa pysähtymään miettimään, mitä tarvitsee jaksamiseensa, ja kuinka työn ja vapaa-ajan voisi rytmittää parhaiten.
– Aina ekana nostan esille on se, että kun olet siirtymässä etätyöhön tai hybridimallin niin tee siihen henkilökohtainen strategia. Toki sen yrityksenkin pitää tehdä se strategia, mutta minkälaisen uuden normaalin luot itsellesi, Kuhmonen kehottaa.
Etätyö on omiaan myös tuomaan joustoa perheellisten elämään, muistuttaa Kuhmonen. Mutta etätyöskentely vaatii tietysti myös itsensä johtamista:
– Hyvä itsensä johtaja osaa pitää taukoja ja rytmittää päiväänsä niin, että jaksaa pitkällä aikavälillä, Kuhmonen toteaa.
Etätyö on mahdollistanut työn ja elämän yhteensovittamisen uudella tavalla. Mutta työyhteisöjen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen etätyössä saattaa joidenkin kohdalla olla haastavaa. Tähän voisi Kuhmosen mukaan olla ratkaisuna avoimempi keskustelu yhteisistä pelisäännöistä sekä kompromissien tekeminen.
– Tietyt persoonat keskenään jumputtavat siitä, miksi me ei löydetä yhteisiä pelisääntöjä eli he eivät keskustele erilaisista tarpeista. Ja sitten, kun mä käyn siellä keskusteluttamassa niin he ymmärtävät toistensa erilaiset tarpeet ja sen minkälaisessa tilassa kukin on tuottava ja luova, Kuhmonen kommentoi.
Työyhteisöjen tulisi Kuhmosen mielestä yhdessä määritellä, mitä tarkoittavat esimerkiksi joustavuus, etätyö tai hybridityö.
Kuhmonen on vakuuttunut, että etätyön trendi on tullut jäädäkseen.
– Ei vain Suomessa, vaan myös kansainvälisesti nähdään nyt paljon intoa etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Luulen, että se on osa tulevaisuuden työelämää, toteaa Kuhmonen.
Kuhmosen mielestä on tärkeää, että organisaatiot suhtautuvat etätyöhön tutkivalla asenteella ja osoittavat mielenkiintoa sitä kohtaan. Tämä edellyttää joustavuutta ja uudenlaisen toimintatavan omaksumista, sekä työntekijöiltä että työnantajilta.
Savolaiskokki Pariisin keittiöissä – Toni Karjalaisen matka maailman ruokapääkaupunkiin
Savon Aaltojen lauantaivieraana tällä kertaa ääneen pääsi keittiömestari Toni Karjalainen. Toni on tullut tutuksi savolaisille, työskenneltyään Original Sokos Hotel Puijonsarven keittiöpäällikkönä vuoden 2023 alusta lähtien. Syksyllä 2024 hän aloitti uudessa merkittävässä työroolissa, kun hänestä tuli Ranskan Suomen-suurlähetystön ja OECD-edustuston keittiömestari, chef de cuisine.
Sami Turusen haastattelussa Toni avasi matkaansa Savosta Ranskan suuriin keittiöihin ja saimme kuulla, että miten suomalaiset maut ja savolaiset perinteet kenties yhdistyvät maailman ruokapääkaupungissa? Haastattelussa kuulet myös, kuinka Tonin uusi arki Pariisissa on alkanut ja millaisia ruokia hän aikoo tarjota kansainvälisille diplomaattivieraille ja millainen onkaan hänen oma ruokafilosofiansa?
Kansainvälistä yhteisöllisyyttä Kuopiossa – Henni Kuikka kertoo Savon Aalloilla Welcome to Kuopio -tapahtumasta
Kuopion kaupungin yritysyhteistyökoordinaattori Henni Kuikka kertoo Savon Aalloilla ja Sami Turusen haastattelussa, miten Kuopio toivottaa uudet kansainväliset asukkaat tervetulleiksi ja tukee heidän kotoutumistaan.
Tiistaina 8.10. Kuopion kaupungintalolla järjestettävän ’Welcome to Kuopio’ -tapahtuman tarkoituksena on toivottaa uudet kuopiolaiset lämpimästi tervetulleiksi sekä auttaa heitä sopeutumaan paikalliseen yhteisöön. Tarjolla on tietoa, joka esittelee Kuopion monipuolisia mahdollisuuksia uusille kansainvälisille asukkaille.
Henni avaa keskustelussa myös tarkemmin työnsä merkitystä ja jakaa inspiroivia tarinoita kotoutumisprosessin onnistumisista. Kuuntele podcastista, kuinka Kuopio rakentaa kansainvälistä ja yhteisöllistä tulevaisuutta.
Perinteinen tapahtuma tuo syöpätutkimuksen tueksi muotia ja elämyksiä kauppakeskus Matkukseen
Tänä lauantaina Pohjois-Savon syöpäyhdistys järjestää perinteisen Roosa nauha -tapahtuman kauppakeskus Matkuksessa. Tapahtumassa on luvassa muotinäytöksen lisäksi myös paljon muuta toimintaa.
– Olemme järjestäneet Roosanauha-tapahtuman jo monen vuoden ajan”, kertoo Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen perhepalveluiden koordinaattori Sari Nousiainen.
– Olemme olleet erilaisissa kauppakeskuksissa mukana, mukaan lukien Sokos, Aapeli ja H-talo, ja myös järjestäneet tapahtumaa omissa tiloissamme. Muotinäytös on ollut tärkeä osa tapahtumaa, Nousiainen jatkaa.
Nousiainen kertoo, että tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoa syöpäyhdistyksen toiminnasta sekä kerätä varoja varainhankinnan kautta.
– Roosa nauha -aika on meille erittäin tärkeä, sillä nauhojen myynnistä kerätyt varat ohjataan syöpätutkimukseen ja syöpään sairastuneiden tueksi, Nousiainen kertoo.
Kun Roosa nauhan tai rannekkeen ostaa huomisessa tilaisuudessa, niin varat ohjautuu Pohjois-Savon syöpäyhdistykselle.
– Varoilla tuetaan syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään täällä Pohjois-Savon alueella, Nousiainen kertoo.
Tapahtuman muotinäytöksen malleina toimivat vapaaehtoiset, kuten Riitta Salke.
– On ilo olla mukana näin tärkeässä asiassa, sillä tässä tapahtumassa kerätään varoja syöpätutkimukseen, Salke sanoo.
Ennen kaikkea tapahtuma tarjoaa elämyksen sekä mallien että yleisön näkökulmasta.
– Tapahtuma on tärkeä meille kaikille, olemme siellä mukana lämpimällä sydämellä tukemassa tärkeää asiaa, Salke toteaa.
Hän on myös toiminut vertaistukihenkilönä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä.
Salke muistuttaa, että syöpädiagnoosi on elämää järisyttävä kokemus, mutta toipumisessa voi saada merkittävää tukea yhdistyksestä ja sen tarjoamasta vertaistuesta.
– Rohkaisen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet tai joiden läheinen on sairastunut, hakemaan tietoa ja tukea Pohjois-Savon syöpäyhdistyksestä, Salke toteaa.
Pohjois-Savon syöpäyhdistys tarjoaa paitsi tärkeää tietoa sairastuneille ja heidän läheisilleen, myös tukea ja yhteisön, jossa kohdata muita samassa tilanteessa olevia.
– Tavoitteemme on olla matalan kynnyksen yhdistys, sanoo Nousiainen.
– Meillä on paljon erilaista toimintaa ja jokaiselle varmasti löytyy jotakin mieluista. Haluamme olla mahdollisimman paljon näkyvillä, jotta tavoittaisimme mahdollisimman monta syöpään sairastunutta ja heidän läheistään, Nousiainen mainitsee.
Siilinjärveltä maailmalle – laulaja-lauluntekijä Kastehelmi avaa musiikkinsa taustoja, kuuntele haastattelu
Savon iltapäivässä torstaina vieraili Siilinjärveltä kotoisin oleva ja nykyään Helsingissä asuva Helmi Knuutinen, joka tekee musiikkia artistinimellä Kastehelmi. Sami Turusen haastattelussa hän kertoi tarkemmin musiikistaan, joka on täynnä rohkeutta, haavoittuvuutta sekä myös toivoa.
Uusimman singlensä Ota kiinni, päästä irti myötä Kastehelmi sukeltaa syvälle tunne-elämään, ja haastattelussa kuullaankin tarkemmin tarinaa niin taiteilijan kasvusta kuin hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Imitaattori Jarkko Tamminen tuo paikallisuutisia esitykseensä – Varkaudessa esillä liikennevalot ja Savonmäen maaperä
Imitaattori Jarkko Tamminen tuo Kuuleeko? -kiertueella tutut persoonat ja uudenlaiset piristysruiskeet synkkenevän syksyn keskelle. Kiertue on melkoinen rutistus, sillä Tamminen matkaa lavalle peräti 34 paikkakunnalle. Nyt torstaina Tamminen esiintyy Varkaudessa ja ensi viikolla Iisalmessa sekä Kuopiossa.
Tammisen mukaan illan aikana tarkastellaan ajankohtaisia teemoja sekä huomioidaan kunkin kiertuepaikkakunnan paikalliset uutiset. Hahmot keskustelevat kullakin paikkakunnalla herättävistä aiheista. Käsiteltävät aiheet Tamminen etsii muun muassa sosiaalisesta mediasta ja paikallislehdistä.
– Jos mietitään nyt Varkautta, niin siellä liikennevalojärjestelmä pistetään uusiksi, on pilaantunutta maaperää Savonmäellä, jota puhdistetaan, Tamminen luettelee käsiteltäviä aiheita.
Tammisen esiintymisessä yllätyksellisyys on valttia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää erilaisia hahmotoiveita, ja Tamminen nappaa näistä niin monta mukaan kuin mahdollista esitykseensä. Hän nauraa, että astuessaan itse lavalle hän ei edes tiedä, ketä kaikkia hahmoja tänään pääsee esittämään. On kuitenkin pari hahmoa, joita toiveista huolimatta ei nähdä.
– Einiä ja Erika Vikmania on toivottu. Ne ovat jääneet vielä toteuttamatta. Mulla ei ole heidän taustanauhaa. Erika Vikmanin nahka-asu on kyllä varastolla, Tamminen paljastaa.
Esityksessä Tamminen on lavalla yksin apunaan ainoastaan pientä rekvisiittaa kuten lakkeja, peruukkeja ja takkeja. Hahmot ja rekvisiitat eivät ole keikoilla menneet sekaisin.
– Sen verran olen rekvisiittaa laittanut keikoilla järjestykseen, että tiedän tarkkaan mistä kukin hahmo löytyy. Mä tiedän, että, hei, tuolta pöydältä mä löydän tarvittavaa rekvisiittaa. Toki imitaatiota teen ilman rekvisiittaakin, Tamminen kertoo.
Hanhenlento tarjoaa eläinten lumoa ja historian havinaa – Kuuntele iisalmelaisen kotieläinpihayrittäjän Päivi Hutukan tarina
Iisalmessa sijaitsevan Hanhenlento kotieläinpihan emäntä Päivi Hutukka saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun. Päivi kertoo juttutuokiossa, kuinka hänen kotieläinpihansa Iisalmessa on muuttunut monipuoliseksi elämyksiä ja rauhaa tarjoavaksi maatilamiljööksi.
Millainen on Päivin arki eläinten kanssa, miten tila toimii ympärivuotisesti ja mikä tekee Hanhenlennosta niin erityisen vierailukohteen?
Google Podcasts 