Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
KLIKKAA TÄSTÄ ja löydä kaikki tuoreimmat SAVON AALTOJEN PODCASTIT
Suosittelemme juuri nyt
Yksi unelma, yksi ilta ja kokonainen yhteisö sen ympärillä – Jarkko Jokinen kertoo Merlahen musiikki-iltamien tarinan
Musiikki yhdistää, lohduttaa ja tuo ihmiset yhteen. Maaningalla järjestettävä Merlahen musiikki-iltamat on tästä kaunis esimerkki.
Tapahtuman sydän on soitinrakentaja ja muusikko Jarkko Jokinen, joka toteutti viime kesänä pitkäaikaisen haaveen sekä samalla edesmenneen puolisonsa Tuire Punkin toiveen, järjestämällä iltamat kotipihallaan – musiikin, yhteisöllisyyden ja rakkauden hengessä. Ensimmäinen tapahtuma oli menestys, ja nyt Merlahen musiikki-iltamat saavat odotettua jatkoa elokuun 2. päivänä.
Savon Aaltojen Lauantaivieras- ohjelmassa ja Sami Turusen haastattelussa Jarkko Jokinen avaa tapahtuman taustaa, sen merkitystä sekä tämän vuoden iltamien ohjelmaa. Hän kertoo ohessa myös elämäntyöstään soitinrakentajana – käsityöstä, jossa jokainen yksityiskohta on harkittu ja jokainen soitin kantaa omaa tarinaansa.
Jokisen tarina on lämmin, koskettava ja inspiroiva. Se kertoo unelmien toteuttamisesta, musiikin voimasta ja siitä, miten ihmisen intohimo voi kasvaa yhteisön yhteiseksi iloksi.
Uusi OmaSavo -appi tuo hyvinvointipalvelut suoraan kotisohvalle
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.
Uusi digitaalinen palvelukokonaisuuden, OmaSavo -mobiilisovellus, on nyt käytettävissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Sovellus tuo laajan valikoiman palveluita asukkaiden ulottuville ja on saanut positiivisen vastaanoton.
Sen on todettu olevan ”odotettu lisäys” alueen palveluvalikoimaan, sanoo projektipäällikkö Maija Kaipiainen.
-Oma Savo -appi on osa meidän digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, Kaipiainen sanoo.
Kaipiainen kertoo, että hyvinvointialueen digitaaliset palvelut tarjoavat nyt laajemmin ja tasapuolisemmin palveluita Pohjois-Savossa. Digitaalinen pääsy näihin palveluihin tekee niistä helposti saavutettavia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämisasiantuntija Anni-Liina Voutilainen lisää, että appi tarjoaa monipuolisen valikoiman digitaalisia palveluita, jotka asukkaat voivat käyttää itsenäisesti ilman ammattilaiskontaktia.
-Nämä palvelut tuovat apua niihin aikoihin ja tilanteisiin, jolloin perinteiset asiointikanavat eivät ole käytettävissä, esimerkiksi ilta-aikoina tai viikonloppuna, hän sanoo.
Sovellus tarjoaa muun muassa oirearviointipalveluja, tietohakupalveluja sekä yhteydenottoa hoitajiin chatin kautta. Lisäksi, käyttäjät voivat myös varata vastaanottoaikoja hoitajille OmaSavon kautta.
Vaikka OmaSavo -sovellus on jo lisännyt palveluiden saavutettavuutta, Kaipaiaisen mukaan palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ja tulevia uudistuksia ovat muun muassa kiireettömät viestipalvelut.
Kaipaiaisen ja Voutilaisen mukaan OmaSavo -sovelluksen tiedot ovat luotettavia ja turvallisia. Sovelluksessa käytetyt alustat ovat tietoturvallisia ja vahva tunnistautuminen on otettu käyttöön asiakkaan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Hyvinvointialue on myös aloittamassa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa digitukea antavien OmaSavon lähettiläiden kouluttamisen.
Oma Savo -sovellus on nyt saatavilla sovelluskaupoista maksutta.
Tutkimus: Terveyspalveluiden suunnitteluun tarvitaan tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista
Tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa, että pohjoissavolaisten miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään oli matalaa verrattuna naisiin ja ikääntyneisiin. Tutkimuksessa käytettiin mittarina EQ-5D-indeksiä, jolla arvioidaan ihmisen terveyteen liittyvää elämänlaatua.
– Tutkimuksen tulosten avulla voimme suunnata kansanterveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä aiempaa tehokkaammin. Kyselyillä saadun tiedon perusteella voimme myös tunnistaa, keitä ovat ne väestöryhmät, jotka ovat suuremmassa riskissä heikentyneen elämänlaadun suhteen, sanoo Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Tomi Mäki-Opas.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu puolestaan oli heikompaa erityisesti naisten ja ikäihmisten keskuudessa. Tulos oli professori Mäki-Opaksen mukaan mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan kun nämä ryhmät raportoivat terveyteen liittyviä ongelmia, he kokivat kuitenkin elämällään olevan paljon merkitystä ja näkivät tulevaisuudessaan paljon mahdollisuuksia.
– Mittareiden antamat tulokset voivat hieman erota toisistaan, sillä ne mittavat hieman eri asioita. Toisaalta kyse voi olla myös ihmisten suhtautumisesta terveyteen. Vaikka vaivoja on, elämässä pärjätään ja tulevaisuuden nähdään olevan valoisampi, Mäki-Opas selittää.
Sekä miehillä että nuorilla ilmeni tutkimuksen mukaan matalaa elämäntyytyväisyyttä. Taloudellisesti haastavammassa tilanteessa olevilla henkilöillä oli niin ikään heikko elämänlaatu molemmilla mittareilla mitattuna.
– Mielenterveyteen liittyvät pitkäaikaissairaudet olivat merkittävästi yhteydessä siihen, kuinka hyväksi elämä koetaan. Niiden huomioiminen on erittäin tärkeätä, huomauttaa Mäki-Opas.
Tutkimus tarjoaa Mäki-Oppaan myös tärkeää tietoa päätöksentekijöille hyvinvointipalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
Itä-Suomen yliopiston uusi työelämäprofessori Kaari Mattila: ”Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia”
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeudet, demokratia ja työelämä nivoutuvat tiukasti yhteen. Hän on vastikään aloittanut työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa ja hän pyrkii lisäämään ihmisoikeus- ja demokratiatietoisuutta.
-Ihmiset, jotka valmistuvat vaikkapa yhteiskuntatieteiden opinnoista, päätyvät usein viranomaisiksi, ja heillä on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia työssään, Mattila sanoo.
-Monet eivät kuitenkaan ole välttämättä perillä näistä velvollisuuksistaan, koska he eivät ole saaneet työkaluja ihmisoikeuskysymysten käsittelyyn opintojensa aikana. Tässä meillä yliopistoissa on vielä työmaata, Mattila toteaa.
Mattila näkee, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.
-Monella nuorella on vahva into puolustaa oikeudenmukaisuutta ja he haluavat osaltaan tehdä maailmasta paremman paikan, Mattila painottaa.
Tärkeintä on, että ihmiset ymmärtävät, miten ihmisoikeudet ja demokratia linkittyvät arkielämään.
-Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia, eivät vain vähemmistöjä tai ulkomaalaisia. Esimerkiksi oikeus riittäviin ja laadukkaisiin terveyspalveluihin koskee meitä kaikkia, Mattila muistuttaa.
Mattila korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian ymmärtäminen myös lisää turvallisuudentunnetta ja antaa raamit esimerkiksi viranomaisten toiminnalle.
Huolestuttavana kehityksenä Mattila näkee sosiaalietuuksien leikkaukset ja köyhyyden lisääntymisen.
-On todettu, että köyhät ihmiset äänestävät vähemmän kuin vauraat. Jos köyhyys lisääntyy, niin todennäköisesti yhä useampi vähävarainen jättää äänestämättä. Se on demokratian kannalta huolestuttavaa, Mattila toteaa.
Kuuntele podcastista lisää.
Uusi palvelu tarjoaa tukea ja neuvontaa perheille peli- ja somehaasteissa
Pelituen uusi palvelu, Pelitukipuhelin, tarjoaa tukea perheille, joilla on haasteita lasten peli- ja somekäytön kanssa. Palvelun on perustanut Pelituki, joka kehittää pelien ja netin aiheuttamien haittojen ehkäisemistä, tunnistamista ja hoitoa. Pelitukipuhelin on ainoa Suomessa toimiva palvelu, joka keskittyy nimenomaan perheille suunnattuun tietokonepelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyviin haasteisiin.
– Pelitukipuhelin perustettiin ihan siihen tarpeeseen, mikä me ollaan havaittu meidän työssä, kun ollaan työskennelty perheiden ja vanhempien parissa, Pelituen asiantuntija Saara Kultamaa toteaa.
– Aika monissa perheissä pelaaminen tai somea aiheuttaa jonkinlaisia huolia tai haastavia tilanteita. Voi olla, että vanhempien oma kokemus pelaamisesta tai somesta on tosi erilainen kuin lasten ja nuorten.
Kultamaan mukaan yleisimmät peli- ja nettihaitat liittyvät elämän ja ajanhallintaan. Pelaaminen tai somen käyttö voi viedä liikaa ajan ja energian muilta tärkeiltä asioilta, kuten opiskelulta ja nukkumiselta. Aiheesta voi olla haastavaa keskustella kotona, ja se voi johtaa riitoihin tai muihin ongelmatilanteisiin. Saara Kultamaa neuvoo huolestuneita vanhempia tarkastelemaan lapsensa arjen kokonaiskuvaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi arjen rutiinien, kuten unen, ruokailun ja harrastusten, tarkastelua.
– Me toivotaan, että pelipuhelin vastaa siihen tarpeeseen, että jokainen perhe tietää, että minne jatkossa ottaa yhteyttä, kun pelaaminen tai some aiheuttaa huolta. Eikä tarvitse sitten jäädä semmoiseen epätietoisuuteen, että mistä sitä apua voisi saada, Kultamaa toteaa.
Pelitukipuhelin ottaa vastaan viestejä erilaisista pelaamiseen ja someen liittyvistä aiheista.
– Mieluummin soittaa rohkeasti ja lähdetään sitten katsomaan sitä tilannetta ja puhumaan sitä,kun jää jää yksin miettimään, Kultamaa kertoo.
Palvelu pyrkii antamaan tietoa, kuuntelemaan huolia ja tarjoamaan mahdollisia ratkaisuja. Tarvittaessa se voi myös ohjata perheitä löytämään muita sopivia tukipalveluita.
Dialogin voima: Kuinka yhteistyö voi rakentaa kestävämpää tulevaisuutta
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa.
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys voivat auttaa suomalaisia vähentämään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja hyvinvoinnin murrosta, kertovat Raisa Leinonen ja Jyri Wuorisalo, Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijat.
He puhuvat teemasta, jota nimitetään ”reiluksi vihreäksi siirtymäksi”.
-Sillä tarkoitetaan siirtymää uusiutuvaan energiaan ja muihin ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tämä prosessi voi olla eriarvoinen heikompiosaisille ihmisille, joihin voi vaikuttaa suuresti työpaikkojen menetys tai omaisuuden aleneminen, Wuorisalo sanoo.
Savonia-ammattikorkeakoulu on ylläpitämässä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä hyvinvointia ja tekemässä murroksesta oikeudenmukaisemman.
-Vaikka meidän pitää luopua tietyistä asioista, se ei tarkoita hyvinvoinnin heikkenemistä. Sen sijaan meidän täytyy miettiä uudestaan, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja arvokkaita, ja rakentaa tietoisesti uusi kulutuskäyttäytyminen, hän lisää.
Leinonen puolestaan ottaa esiin innovaatiot suomalaisessa puutuoteteollisuudessa. Hänen mukaansa metsäomistajille voitaisiin tarjota monia muitakin mahdollisuuksia kuin vain myydä puuta sellutehtaille.
-Puumateriaali-innovaatioita voidaan käyttää tekstiileissä, lääkeaineissa ja muissa korkean jalostusasteen tuotteissa, hän nostaa esille.
Vaikka Leinonen ja Wuorisalo myöntävät, että globaaliset mittarit osoittavat ihmiskunnan olevan myöhässä ilmastonmuutoksen hillinnässä, he uskovat ihmiskuntaan.
-Kun huomaamme, miten huonosti asiat voivat mennä, parannamme juoksua ja lisäämme tiedepohjaista työskentelyä, Wuorisalo sanoo.
Lopulta he korostavat dialogin tärkeyttä muutoksessa. Heidän mukaansa eri osapuolten tuominen samaan pöytään on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää paremmin muiden näkökulmia ja rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta.
-Dialogisuus ruokkii sivistystä. Siinä voi kokeilla omaa ajattelua ja miettiä, pitäisikö se muuttaa, jotta käsitys tulevaisuudesta ja todellisuudesta olisi kestävämpi, Leinonen päättää.
Savoniassa tämä vuosi on omistettu kestävyysviestinnälle, ja sen aikana järjestetään tapahtumia, jotka edistävät Pohjois-Savon ilmastokulttuuria. Yksi vuoden keskeisistä tapahtumakonsepteista on Pohjois-Savon ympäristödialogit, joissa käsitellään vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta.
Kuuntele lisää podcastista.
Teatteri antaa äänen lapsille – Good Game? -kiertuenäytelmä tuo esiin aidot tunteet ja tarinat
Miltä tuntuu työstää teatteriesitystä, joka pohjautuu lasten omiin kokemuksiin? Good Game? -kiertuenäytelmä on osa Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja sen käsikirjoitus on syntynyt suoraan lasten ajatuksista ja kokemuksista liittyen esimerkiksi kaveruuteen, kiusaamiseen ja pelikulttuuriin.
Näytelmän käsikirjoitus syntyi syksyn 2024 aikana toteutetuissa draamatyöpajoissa, joissa kuopiolaiset lapset kertoivat, miltä ystävyys ja kiusaaminen tuntuvat. Teoksen ensiesitys koetaan perjantaina 14. maaliskuuta kello 10.00, Martti Ahtisaaren koululla
Savon Aalloille ja Sami Turusen haastatteluun aiheen ääreltä saapuivat Good Game? -näytelmän työryhmästä Kaisa ”Kaiku” Ritola, Santeri Niskanen sekä Anni Marin. He kertoivat tarkemmin teatteriesityksen vaikuttavista teemoista ja sen syntyprosessista ja myös siitä, minkälaisia odotuksia heillä on tulevien esitysten suhteen ja mikä tekee tästä projektista heille ainutlaatuisen?
Maaseudun ammatit tutuiksi nuorille – hanke yhdistää työpaikat ja työntekijät
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maaseutu ammattiin ry:n kanssa.
Maaseudun työmahdollisuudet tarjoavat monipuolisia urapolkuja, mutta niiden löytäminen ja saavuttaminen voi olla haastavaa. Tähän ongelmaan on tartuttu Maaseutu ammattiin ry:n Polkuja maaseudun töihin -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda maaseudun työmahdollisuudet nuorten saataville.
-Me teemme tutuksi nimenomaan maaseudun ammatteja ja yrittämistä yläkoululaisille ja lukiolaisille, kertoo Maaseutu ammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi.
Hankkeen kautta tarjotaan TET- ja kesätyöpaikkoja etsitään maaseudulta.
-Nuorten kiinnostus on herännyt, kun he ovat hoksanneet, että maaseudullakin on töitä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Satu Peltonen.
Hanke pyrkii ratkaisemaan myös kyytikysymyksen tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia päästä maaseudun työpaikoille.
Tulevaisuuden näkymät maaseudulla ovat positiiviset.
-Maatilat ovat nykyään isoja verrattuna siihen, mitä monen mielikuvissa on. Työntekijöitä tarvitaan kesäaikaan enemmän, mutta myös ympärivuotisesti, Mäntyniemi toteaa.
Hankkeen kautta pyritään lisäämään nuorten kiinnostusta monipuolisiin työllisyysmahdollisuuksiin maaseudulla sekä yhdistää työpaikat ja työntekijät.
Yhdenkin maatilan ympärillä pyörii useita erilaisia ammattilaisia, mikä kuvastaa maaseutuelinkeinojen monipuolisuutta. Hanketyön kautta pyritään avaamaan monenlaisia mahdollisuuksia maaseudun ammateissa. Maaseutuammatteihin on monenlaisia koulutuspolkuja ammatillisesta koulutuksesta yliopisto-opintoihin.
Hankkeessa toivotaankin nyt lisää yrittäjiä ilmoittamaan avoimista paikoista, jotta nuoret voisivat tutustua erilaisiin työmahdollisuuksiin maaseudulla. Työpaikkoja ja tekijöitä siis riittää – on vain kyse siitä, että ne löytävät toisensa.
Kuopiolaisen Leena StÅhlbergin esikoisromaani käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa – Kuuntele haastattelu
Savon Aalloilla vieraili Sami Turusen haastattelussa kirjailija ja valmentavan ohjauksen asiantuntija Leena Ståhlberg, jonka esikoisromaani Askelmerkkejä ilmestyy helmikuussa. Ståhlberg on aiemmin tunnettu tietokirjailijana ja lastenkirjojen kirjoittajana, mutta nyt hän astuu kaunokirjallisuuden maailmaan. Hänen uusin teoksensa käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa elämässä ja tehdä merkityksellisiä valintoja.
Esikoisromaanin julkaisun kynnyksellä Ståhlberg kuvailee tuntemuksiaan jännityksen ja odotuksen sekoitukseksi.
Leenalla on pitkä tausta valmentavan ohjauksen parissa, ja ajatus kaunokirjallisen teoksen kirjoittamisesta syntyi myös halusta välittää tarinoiden avulla elämänhallinnan ja merkityksen löytämisen teemoja uudella tavalla.
Askelmerkkejä-romaani seuraa neljää henkilöä, joista jokainen on oman elämänsä risteyskohdassa. Romaani käsittelee oman paikan löytämistä ja merkityksen kokemista, ja Ståhlberg toivoo, että lukijat löytävät siitä myös oivalluksia omaan elämäänsä.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Savon yrittäjäaallot: Savolaiset yritykset maailmalle – miten kansainvälistyminen onnistuu?
Ohjelmasarja on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savon Yrittäjien kanssa.
Savon Aaltojen ja Savon Yrittäjien yhteistyössä toteuttamassa Savon Yrittäjäaallot -ohjelmassa puhututtaa tällä kertaa kansainvälistyminen.
Miten savolaiset yritykset lähtevät kansainvälisille markkinoille? Entä mitä haasteita ja mahdollisuuksia vienti tuo kenties mukanaan? Savon Aaltojen Sami Turunen keskustelee aiheesta neljän asiantuntijan ja yrittäjän kanssa. Tutkimme yritysten kansainvälistymistä, Ruotsin, Ukrainan ja Puolan markkinoita sekä ns. vientimatkojen yleisiä hyötyjä. Studiossa vieraina keskustelussa mukana ovat MjH Infra Oy AB:n Anna Risto, Kurko-Koponen Oy:n Kimmo Koponen, Dox Systemsin Tommi Tolvanen sekä Savon Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren.
Kuopiolaiset ovat huolissaan lähimetsien vähenemisestä
Kuopiolaiset ovat huolissaan lähimetsien vähenemisestä, ilmenee tuoreesta kyselystä. Kyselyyn vastanneista 51 prosenttia pitää lähimetsien määrää riittämättömänä, kun edellisessä tutkimuksessa vuonna 2019 vain neljäsosa vastaajista piti lähimetsien määrää liian vähäisenä. Samaan aikaan lähimetsissä liikutaan aktiivisesti: 56 prosenttia vastaajista viettää aikaa lähimetsissään useamman kerran viikossa.
– Viime vuosina on rakennettu paljon, mikä on voinut vaikuttaa tuoreen kyselyn tuloksiin. Myös korona-aika näyttää vaikuttaneen, sillä ihmiset ovat löytäneet lähimetsät ja luonnossa liikkuminen on yleistynyt, selvittää ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec Kuopion kaupungilta tyytyväisyyden laskun syitä.
Haastateltavat jakautuivat mielipiteissään lähimetsien hoidosta. Osa toivoi metsiä pidettävän mahdollisimman luonnontilaisina, toiset taas olisivat halukkaita näkemään enemmän hoitotoimenpiteitä, kuten pajukon raivausta ulkoilureittien varsilta.
– Lähialueen metsien hoito on kevyttä. Ulkoilureittien varret tarkastetaan ja vaarallisia puita poistetaan tarpeen mukaan. Myös luonnon monimuotoisuuden arvot pyritään ottamaan huomioon metsien hoidossa, Le Tortorec sanoo.
Kyselyssä selvitettiin myös mielipiteitä suojelusta liito-oravan osalta. Vastaajista 57 % oli täysin samaa mieltä väittämän “Liito-oravien elinympäristöjen säilyttäminen on säästänyt myös ihmisille viihtyisiä ulkoiluympäristöjä” kanssa. Haasteena liito-oravansuojelussa nähtiin rajoitukset kaupunkirakentamiselle.
Monet vastaajat toivoisivat myös luonnon monimuotoisuuden ja suojelun huomioimista nykyistä paremmin Kuopion kehittämissä.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Vieremän koulut panostavat oppilaiden ateriarytmiin – maksuton välipala uusin lisäys
Koulupäivän aikana oppilaiden säännöllisen ateriarytmin tukemista on tehostettu Vieremällä vuodenvaihteessa. Nykyään maksuttoman aamuhedelmän lisäksi kaikille oppilaille tarjotaan myös maksuton iltapäivävälipala. Välipalan toivotaan saavuttavan entistä enemmän nuoria ja auttaa heitä jaksamaan koulupäivän loppuun asti.
Välipala on monipuolinen ja siitä on mahdollista rakentaa mieluisa kokonaisuus.
– Välipalasta löytyy valikoima hedelmiä, erilaisia vihanneksia ja juureksia, ja lisäksi tarjolla on näkkileipää, levitettä ja maitoa. Emme ole rajoittaneet annosten määrää, vaan oppilaat voivat koota lautaselleen haluamansa yhdistelmän, kuvailee Vieremän kunnan ruokapalvelupäällikkö Jaana Vidgren.
Vieremän kunnan kouluissa aloitettiin maksullinen välipala jo vuonna 2007. Tämän vuoden alussa maksusta luovuttiin ja Vieremällä haluttiin tehdä välipalasta saataville kaikille.
– Halusimme saada mukaan kaikki, jotka olisivat kiinnostuneita välipalasta. Nyt käyttäjäkuntaa on huomattavasti enemmän kuin maksullisella välipalakaudella, Vidgren selventää.
Maksuttoman aamupalahedelmän tarjoaminen aloitettiin jo edellisvuonna tukemaan oppilaiden jaksamista. Tämä käytäntö on edelleen voimassa, sillä aamiainen jää yllättävän monelta väliin.
– Aamiainen jää monelta oppilaalta syömättä ja voi vain kuvitella, kuinka nälkäinen koululounaaseen mennessä on, Vidgren pohtii.
Tasainen ateriarytmi on Vidgrenin mukaan tärkeä osa päivää.
– Se on kaiken A ja O. Harva jaksaa olla syömättä koko aamupäivän ja syödä vasta illalla. Sen huomaa siitä, että napostellaan epäterveellisiä välipaloja, kun nälkä on kova, kertoo Vidgren.
Vidgrenin mukaan säännöllinen terveellinen ateriarytmi auttaa jakselemaan sekä koulu- että työpäivässä.
Maksuttoman välipalan tarjoaminen on tällä hetkellä kokeilu, mutta Vidgren uskoo sen jäävän pysyväksi käytännöksi.
– Käyttökokemukset ensimmäisen kuukauden ajalta ovat olleet niin myönteisiä, että en usko sen poistuvan, Vidgren toteaa.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? – vieraana yrittäjä Patricia Kuortti
Yrittäjä Patricia Kuortti on vieraana Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa.
Espanjassa varttunut Patricia perusti Kuopioon tapaksiin erikoistuneen Umami Kuopio -catering- ja tilauspalvelun. Umami Kuopion toimipaikka sijaitsee Kuopion Haapaniemellä.
Podcast-jaksossa sukelletaan tapasten makumaailmaan ja selvitetään, miten syntyy aito espanjalainen perunamunakas.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa resepti talteen tästä:
Tortilla de patatas – Espanjalainen perunamunakas
Resepti:
- 4 perunaa
- 4 kananmunaa + 1 keltuainen
- 1 pieni makea sipuli
- Suolaa
- Oliiviöljy
Aioli:
- 3 rkl Majoneesia
- Valkosipulin kynsi puristettuna
- 1/2 sitruunan mehua
- 1 rkl Oliiviöljyä
Leikkaa ohkaisiksi siivuiksi peruna ja sipuli. Paista miedolla lämmöllä pannulla kunnes perunat on pehmeitä
Siirrä peruna-sipulipaistos pannusta lautaselle. Käytä lautasen kanssa talouspaperia, joka imee liiallisen öljyn. Älä pese paistinpannua! Sieltä se maku löytyy.
Riko kananmunat kulhoon ja vatkaa, lisää suola. Lisää peruna ja sekoita kevyesti.
Laita pannulle sekoitus paistumaan noin 5–10 minuuttia. Perunamunakas käännetään ison lautasen avulla. Huomio, ettei lautasessa saa olla korkeita reunoja. Laita lautanen pannun päälle ja käännä. Laita perunamunakas uudelleen pannulle ja paista miedolla lämmöllä noin 5–8 minuuttia.
Palonurmen kyläkauppias Jussi Kuokkanen etsii kauppatoiminnalle uutta jatkajaa – kuuntele haastattelu
Tämän viikon Savon Aaltojen Lauantaivieras-ohjelmassa Sami Turusen vieraaksi saapui yrittäjä Jussi Kuokkanen, joka on tunnettu Nilsiän Palonurmen kyläkauppiaana. Kuokkanen on pyörittänyt kauppaa suurella sydämellä viimeisimmät vuodet, mutta nyt hän on suuren elämänpäätöksen edessä – mitä kyläkaupan tulevaisuus tuo tullessaan?
Kuokkanen on asunut suurimman osan elämästään pääkaupunkiseudulla, mutta hänen juurensa ja sielunsa ovat vahvasti Savossa. Haastattelussa Jussi kertoo, miten hän päätyi kyläkauppiaaksi ja mitä tämä tehtävä on merkinnyt hänelle sekä koko kyläyhteisölle.
Kuokkanen kertoo haastattelussa mieleenpainuvimmista hetkistään kauppiaana sekä siitä, millaista yrittäjyys on ollut pienen mutta sitkeän kyläkaupan parissa. Haasteitakin on ollut – elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii paljon innovatiivisuutta, sitkeyttä ja toki myös yhteisön tukea.
Tässä vaiheessa elämää yrittäjä on kuitenkin tullut siihen pisteeseen, jossa hän pohtii kauppansa tulevaisuutta. Hän kertoo haastattelussa päätöksestään sekä siitä, millainen olisi unelmien jatkaja kyläkaupalle.
Kauppiasuransa ohella Jussi Kuokkasella on monipuolinen tausta muun muassa liikenneopettajana ja konsultointiyrittäjänä. Haastattelussa keskustellaan hänen yrittäjyyden polustaan ja siitä, mitä hän on oppinut uransa varrella.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Nordean Mikko Ruuska kertoo näkemyksiään rahoitusalalta ja johtajuudesta – Kuuntele haastattelu
Nordea Pohjois-Savon johtaja Mikko Ruuska vieraili Savon Aalloilla ystävänpäivänä 14.2.2025. Kauppakeskus Aapelissa toteutetussa erikoislähetyksessä Ruuska kertoi Sami Turusen haastattelussa omasta urapolustaan, kokemuksistaan rahoitusalalla sekä ajatuksistaan johtamisesta.
Ruuska aloitti Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan toimipaikanjohtajana lokakuussa 2023 ja on työskennellyt pankkialalla yli vuosikymmenen. Haastattelussa hän avasi myös talouden ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia asiakkaisiin.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Rakenna ja Asu –messut tarjoavat vastauksia kodinrakentajien ja –sisustajien kysymyksiin
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rakenna ja Asu-messujen kanssa.
Rakenna ja Asu -messut tarjoavat vastauksia kodinrakentajien ja -sisustajien kysymyksiin
Rakenna ja Asu –messut järjestetään Kuopio-hallissa helmikuun 22.-23. päivä. Tämä vuosi on historiallinen, sillä messut järjestetään nyt jo neljännenkymmenennen kerran.
-Kyllä, on todellakin aika huikea luku, että neljännetkymmenen messut järjestämme. Alkuaikoinaan messut pidettiin Kuopion tekulla ja sen jälkeen ne ovat vähän laajentuneet, messupäällikkö Katja Leinonen toteaa.
Kuopio-hallissa järjestettävässä tapahtumassa kävijät pääsevät nauttimaan laajasta ohjelmasta. Leinonen kertoo, että ohjelmassa mielenkiintoisia luentoja, sekä runsaasti erilaisia näytteilleasettajia.
-Lauantaina aloitamme esimerkiksi Omakotiliiton paneelilla, joka käsittelee riidattoman talokaupan teemaa. Kiinteistöliitto Itä-Suomi puolestaan pitää luentoa osakkaan ja asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista taloyhtiössä. Sunnuntaina meillä on Hanna Sumari kaksi kertaa lavalla, hän antaa ideoita kodin sisustajille, Leinonen kertoo
Leinonen muistuttaa, että messut ovat mainio paikka myös ihmisten kohtaamiseen. Vaikka paljon tietoa löytyy nykyään myös verkosta, kasvotusten asiantuntijan kanssa voi luontevammin esittää kysymyksiä.
-Ehdottomasti messuilta löytyy vastauksia moniin kysymyksiin. Kannustamme kaikkia jututtamaan näytteilleasettajia rohkeasti, sieltä saa varmasti vastaukset. Leinonen kertoo.
Viimeisenä hän muistuttaa, että Rakenna ja Asu -messut ovat tapahtuma kaikille, myös lapsiperheille.
-Lapsille on pomppulinna ja temppurataa ja piirustusseinää.
Savon Aaltojen Lauantaivieras Lasse Havu: Uutta musiikkia tulossa ennen kesää
Kuopiolaisen artistin Lasse Havun elämään musiikki on kuulunut jo lapsuudesta asti, mutta vajaan vuoden aikana hän on vakiinnuttanut asemaansa suomalaisessa musiikkikentässä. Viime vuoden toukokuussa julkaistusta ensisinglestä Kantava maa tuli välitön menestys ja Havun tammikuussa julkaisema kappale Hyväksyvä katse on jatkanut menestystä.
Ensisingle on kerännyt Spotifyssa jo yli miljoona kuuntelua ja myös YouTubessa sekä radiossa Havun kappaleet raikuvat. Pitkän linjan tuottajat, Tomi Tamminen ja Iiro Paakkari, ovat Havun kanssa vahvasti mukana biisintekoprosessissa. Tietokonepelejä pelatessa kiteytyi ajatus Havun potentiaalista artistina.
– Se taisi olla Iiro, joka joka sitten heitti, että hei Lasse sulla on tosi hyvä laulusoundi ja mä tykkään sun lauluäänestä, pitäisikö meidän tehdä joskus sulle hittibiisi, Havu kertoo.
Ennen omia singlejulkaisujaan hän on harrastanut laulamista muun muassa bilebändeissä. Hän kuvailee musiikkiaan moderniksi iskelmäksi, johon hän on hakenut vaikutteita artisteilta kuten Lauri Tähkä ja Avicii.
Vaikka niin Havu kuin hänen yhteistyökumppaninsakin tiesivät biisien hyvyyden jo ennen julkaisua, on Havu yllättynyt ensimmäisten singlejen valtavasta suosiosta.
Kappaleiden teossa Havu korostaa luontevuuden merkitystä. Kappaleet ovat syntyneet helposti ja hyvässä yhteishengessä, jota hän pitää musiikin luomisen perustana.
Havu ei paljasta tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmiaan, mutta suostuu paljastamaan, että uutta musiikkia on tulossa jo ennen kesää.
Kuuntele lisää podcastista.
Erikoisjärjestelyt Karjalan lennostossa eivät ole vaikuttaneet varusmiesten motivaatioon
Kun hengitystieinfektiot riehuivat viime syksynä Suomen varuskunnissa, joutui armeija ottamaan käyttöön tämän vuoden alussa uusia järjestelyitä estääkseen tautien leviämisen. Eräs tällainen järjestely oli niin kutsuttu osastointi, jossa alokkaat jaetaan omiin osastoihinsa, ja pyritään minimoimaan eri osastojen välinen kontakti.
Karjalan lennoston suojauskomppanian päällikkö, kapteeni Niko Pyykkö kertoo, että osastoinnin tarkoituksena on estää taudin leviäminen joukon sisällä.
Osastoissa varusmiehet pysyvät samoissa kokoonpanoissa, ja eri osastojen kohtaamisia vältetään mahdollisuuksien mukaan. Samalla tilojen siivousta tehostettiin ja maskien käyttö ja käsienpesu tulivat normaaliksi käytännöksi.
Kapteeni Pyykkö toteaa, että järjestelyt ovat toimineet hyvin.
– Olemme onnistuneet pitämään osastot erillään toisistaan ja näin välttäneet tautien leviämisen, Pyykkö kertoo
Olosuhteiden pakosta syntyneet erikoisjärjestelyt eivät ole vaikuttaneet varusmiesten motivaatioon.
– Alokkaat ja muut varusmiehet ovat olleet hyvällä mielellä ja hyvällä ilmeellä, eikä tämä tilanne ole antanut aiheuttanut häiriöitä, sanoo Pyykkö.
Järjestelyjä on Pyykön mukaan jatketaan niin pitkään, kunnes ylemmältä taholta tulee ohjeistus niiden lopettamiseen.
Tammikuun alussa palveluksensa aloittanut alokas Veera Taskinen kertoo, että uudet järjestelyt otettiin hyvin vastaan, ja niiden merkitys korostui alusta asti.
– Se on ollut aika sujuvaa, se maskin käyttö ja käsien pesu, Taskinen sanoo.
Hänestä haasteellisinta on ollut pysyä erossa muista joukkueista pienessä komppaniassa. Kuitenkin palvelus on vastannut hänen ennakko-odotuksiaan, ja hän on ollut tyytyväinen tähänastiseen aikaansa armeijassa.
Sekä Taskinen että Pyykkö ovat tyytyväisiä siihen, miten järjestelyt ovat sujuneet ja miten alokkaat ovat noudattaneet niitä.
Poliisi kuuntelee nuoria – uusi jalkautumismalli tuo poliisin lähemmäs koululaisten arkea
Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Minna Väistön mukaan kouluissa toteutettavan valtakunnallinen hanke lisää poliisin läsnäoloa kouluissa. Poliisilaitokselle osoitettujen lisärahojen ansiosta poliisi jalkautuu nyt aiempaa tiiviimmin kouluihin.
Hankkeen tavoitteena on kolme asiaa: Järjestää verkon kautta valtakunnallisia oppitunteja, jalkautua kouluihin käytännön partiotyöhön sekä konsultoida kouluja eri ongelmatilanteissa.
– Me haluamme lisätä läsnäoloa kouluissa ja tarjota tukea ja ohjeistuksia ratkaistavaksi esille tulleissa ongelmissa, Väistö sanoo.
Hankkeen myötä Itä-Suomen poliisilaitos on tehostanut yhteydenottokanavia ja rakenteita. Väistö kehottaa kouluja ottamaan yhteyttä poliisiin kaikissa ongelmatilanteissa ja pitämään yhteydenottokynnyksen matalana.
– Sosiaalisen median ongelmat ja kiusaaminen ovat nousseet esille lapsien ja nuorten keskuudessa, Väistö selittää.
Jalkautumismallin tavoitteena on parantaa poliisin yhteydenpitoa erityisesti lasten ja nuorten kanssa.
– Hyödynnämme jalkautuvia arjen partioita kuulemaan nuorten huolenaiheita ja käymään läpi päivittäisiä tapahtumia, ja partiomme voivat vastata nuorten kysymyksiin tilannekuvan parantamiseksi tulevaa ennalta estävää toimintaa varten, Väistö mainitsee.
Vaikka poliisilaitos joutuu usein puuttumaan vaikeisiin tilanteisiin, rikoskomisario Väistö korostaa, että poliisinkeskeinen tehtävä on neuvotella lasten ja nuorten kanssa, selvittää ongelmien syitä ja rakentaa luottamuksellisia suhteita.
Jalkautumismallin pitkän aikavälin tavoitteena on muokata nuorten ennakkoasenteita poliisia kohtaan sekä vähentää nuorten häiritsevää käyttäytymistä niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin.
– Näemme lapset ja nuoret kumppaneina, joiden avulla saamme tietoa nuorten arjen haasteista, ja mietimme, miten voimme auttaa omassa roolissamme. Jalkautumismallin ideana on, että poliisi on lapsille ja nuorille lähestyttävä: voimme jutella ja luoda luottamuksellisia suhteita. Haluamme, että nuoret uskaltavat tuoda esiin ongelmat, jotka heitä mietityttävä, Väistö kertoo.
Osana toimintakokonaisuutta poliisi järjestää jalkautumisia kouluihin, tarjoaa toimintamalleja ja on apuna erilaisissa ongelmatilanteissa kouluissa. Lisäksi he tarjoavat online-oppitunteja kouluille.
Kuuntele lisää podcastista.
Näyttelijä Ville Virtanen loistaa pääroolissa Klaus Härön ohjauksessa Ei koskaan yksin -elokuvassa – kuuntele haastattelu
Tämän viikon Savon Aaltojen Lauantaivieras-ohjelmassa Sami Turunen haastatteli kotimaisen elokuvataiteen huippuammattilaisia, Klaus Häröä ja Ville Virtasta. Kaksikon yhteistyö pääsee loistamaan tuoreessa elokuvatapauksessa Ei koskaan yksin.
Elokuva, joka sai ensi-iltansa 17. tammikuuta, on Klaus Härön ja Jimmy Karlssonin käsikirjoittama ja pohjautuu vapaasti Rony Smolarin kirjoittamaan elämäkertaan Setä Stiller. Härö on tunnettu mestariteoksistaan, kuten Postia pappi Jaakobille ja Miekkailija, ja hänen ohjaustyönsä nostavat usein esiin inhimillisiä ja koskettavia tarinoita.
Ville Virtanen, yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, nähdään elokuvan pääroolissa. Virtanen on monipuolisen uransa aikana toiminut myös ohjaajana, käsikirjoittajana ja kirjailijana. Ei koskaan yksin tarjoaa hänelle roolin, joka tuo esiin niin historiallisia kuin emotionaalisia ulottuvuuksia.
Haastattelussa keskusteltiin elokuvan merkityksellisistä teemoista, kuten rohkeudesta, empatiasta ja ihmisyydestä, sekä elokuvan synnyn taustatarinasta. Härö ja Virtanen avasivat myös, miten elokuva käsittelee historiallisesti merkittäviä tapahtumia ja jättää katsojalle paljon pohdittavaa.
Kuuntele lisää elokuvasta, sen teemoista ja tekijöiden ajatuksista Savon Aaltojen podcastista!
Kuopiolaisen Eeva-Riitta Koposen yrityksen matka on kulkenut peliliikkeestä tekstiilialan monipuoliseksi toimijaksi – Kuuntele haastattelu
Kuopiolainen yrittäjä Eeva-Riitta Koponen saapui vieraaksi Savon Aaltojen lauantaivieras-ohjelmaan sekä Sami Turusen haastatteluun.
Eeva-Riitta toimii yrittäjänä Kuopion Männistössä sijaitsevassa Crazy Station yrityksessä, jonka tarina sai alkunsa vuosituhannen taitteessa. Tuolloin ohjelmapalveluiden parissa työskennellyt Koponen sai idean perustaa konsolipeleihin ja keräilykortteihin erikoistuneen peliliikkeen, joka avasi ovensa maaliskuussa 2000. Nykyisin liiketoiminnan keskiössä ovat puolestaan tekstiilit sekä erilaiset yrityslahjat.
Haastattelussa käsiteltiin Eeva-Riitan yli kahden vuosikymmenen mittaista monipuolista yrittäjäuraa, Crazy Stationin kasvua sekä muutosta ja sitä, kuinka paikallisuus ja vastuullisuus ovat yrityksen toiminnassa keskeisinä kulmakivinä.
Hyvinvointi ja trendit kohtaavat – Alkoholittomien juomien suosio kasvaa
Alkoholittomien juomien suosion kasvu on huomattavaa, kertoo Kuopion keskustan Alkon palvelupäällikkö Pia Antikainen. Hänen mukaansa trendi on jatkuvassa nousussa, ja se näkyy selkeästi sekä myyntitilastoissa että tuotteiden valikoimassa.
Alkoholittomien juomien kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia vuositasolla. Kyseessä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan kehitys on sama myös kansainvälisesti tarkasteltuna.
Antikainen nimeää suurimmaksi syyksi alkoholittomien juomien suosion nousuun ihmisten halun vaalia hyvinvointiaan. Lisäksi hän korostaa kuluttajien tietoisuuden kasvua siitä, mitä he haluavat ja millaisia trendejä markkinoilla on.
– Alkoholittomien juomien kysyntä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ihmiset haluavat tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja ja tietävät hyvin mitä haluavat, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan alkoholittomien juomien tarjonta vastaa myös kasvavaa kysyntää.
Alkoholittomien juomien laatu on myös kehittynyt merkittävästi. Antikaisen mukaan aikaisempi käsitys alkoholittomista viineistä pelkkänä rypälemehuna ei päde enää. Alkoholittomuus ei tarkoita, että makuelämyksistä pitäisi tinkiä.
– Makujen monialaisuus löytyy myöskin sieltä alkoholittomista. Kyllä niihin kannattaa rohkeasti lähteä tutustumaan, Antikainen toteaa.
Uutena ovat tulleet myös alkoholittomat tisleet, jotka Antikaisen mukaan ovat lähitulevaisuudessa kasvava trendi.
– Kuluttajat hakevat laadukkuutta ja samanlaisia makuelämyksiä, mitä he saavat alkoholillisista juomista, Antikainen kertoo.
Alkoholittomat tisleet tarjoavat samanlaiset maku- ja käyttökokemukset kuin väkevät viinat, mutta ilman alkoholipitoisuutta. Niitä käytetään muun muassa alkoholittomien drinkkien eli mocktailien valmistukseen.
– Mielikuvitus on niissäkin vain rajana. Parhaat mocktailit syntyvät vain testaamalla ja kokeilemalla, Antikainen kommentoi.
Antikainen uskoo, että juomavaihtoehtojen laajeneminen alkoholittomiin motivoi ihmisiä kokeilemaan uudenlaisia makuelämyksiä arjessaan ja juhlissaan.
Kuopion museo kaipaa 1990-luvun arjen valokuvia
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on aloittanut keräyksen, jossa tavoitellaan 1990-luvun valokuvia museon kokoelmiin. Museo pyrkii saamaan kuvia erityisesti ihmisten arjesta, sillä kulttuurihistorian tutkijan näkökulmasta ne ovat erityisen mielenkiintoisia.
– Käytännössä meidän yhdeksänkymmentäluvun valokuvat koostuvat pääosin vain meidän omasta dokumentointikuvauksestamme, kertoo museon arkisto- ja valokuvakokoelmasta vastaava intendentti Pekka Kankkunen.
Kankkunen tähdentää, että arjen toimet, kuten tiskaaminen ja siivoaminen ovat erityisen tervetulleita aiheita kuvissa.
– Sellaisia kuvia meiltä löytyy vähän, ja haluaisimme saada niitä arkistoomme enemmän.
Tosin hän kannustaa tuomaan myös muunlaisia valokuvia, kuten ulkoilukuvia.
Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla on tällä hetkellä arkistossaan noin 1,5 miljoonaa valokuvaa ja joka vuosi kokoelma kasvaa.
Museon haastekuvakeräys tapahtuu käytännössä kahden keräyspäivän aikana, kun ihmiset voivat tuoda papereina tai negatiiveina olevia valokuviaan museolle lahjoitettaviksi tai lainattaviksi digitalisoitaviksi.
Kankkunen muistuttaa museoalaa kohtaavasta haasteesta digitaalisen kehityksen seuraamisessa ja vanhojen formaattien muuntamisessa nykyisin katsottavaan muotoon.
– Museotyöntekijän pitää pysyä kehityksessä aktiivisesti mukana, hän toteaa.
Ysärikuvia kerätään Kuopion korttelimuseolla torstaina 23.1.2025 kello 12–15 ja lauantaina 25.1.2025 kello 12–15. Jos et pysty saapumaan paikalle, mutta haluaisit silti lahjoittaa kuvia, ota yhteyttä intendentti Pekka Kankkuseen.
Google Podcasts 